Uutiset

Avunpyyntö ei tee huonoksi äidiksi

-En osaa kuvitella, miten tässä olisi käynyt, jos emme olisi saaneet apua, huokaisee perheväkivallasta toipuva hämeenlinnalaisäiti, joka ei halua lastensa vuoksi oikeaa nimeään lehteen.

Kutsutaan häntä vaikka Minnaksi.

Minna muutti Hämeenlinnaan jokin aika sitten toiselta paikkakunnalta, jossa tilanne oli jo kärjistynyt siihen pisteeseen, että perhe tarvitsi apua. Yksi Minnan lapsista oireili ja äiti lähti etsimään kaupungin internetsivuilta numeroa, johon soittaa huolensa kanssa.

-Soitin perheneuvolaan ja kysyin, olenko oikeassa paikassa. Näin pääsimme Vaahteramäen perhetyön asiakkaiksi, MInna kertoo.

Hän on käynyt yksin ja yhdessä lasten kanssa perhetyöntekijöiden luona, mutta apua on tullut myös kotiin.

-Lisäksi se lapsi, jonka vuoksi alun perin otin yhteyttä, on käynyt psykologin ja pyskiatrin vastaanotolla. Olen ollut palveluun tosi tyytyväinen, Minna kertoo.

Nyttemmin Minna lapsineen on siirtynyt Alvari-perhetyön asiakkaiksi. Hän muistelee kuitenkin edelleen lämmöllä myös kaupungin perhetyöntekijöiden panosta.

-Nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisi kannattanut ottaa yhteyttä jo ajat sitten. Perhetyöntekijämme teki työtä koko sydämellään ja ohjasi hirveän hyvin myös siirtymävaiheessa, että pääsimme asiassa hyvin eteenpäin, Minna kiittelee.


”Pelätään, että viemme lapset”

Minnan kaltaisia on Hämeenlinnassa monia. Kaikki eivät kuitenkaan osaa tai uskalla etsiä apua.

Hämeenlinnan kaupungin johtava perhetyöntekijä Virva Koivisto kertoo, että Vaahteramäen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu ovat ihan tavallisia perheitä varten. Molemmat ovat varhaisen tuen palveluita, joiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä lapsiperheiden ongelmien paisumista.

-Aina kannattaa soittaa ja pyytää apua, jos perheessä on itseen tai perheenjäseneen liittyvää huolta, vuorovaikutusongelmia, uupumusta tai vaikkapa yksinäisyyttä. Se ei tee huonoksi äidiksi tai isäksi, Koivisto rohkaisee.

Hän toivoo, että perheillä ei olisi kynnystä hakeutua palvelun piiriin. Käytännössä monet kuitenkin aristelevat ottaa yhteyttä.

-Pelätään, että viemme heiltä lapset. Näinhän ei tietenkään ole. Meiltä voi saada apua olematta lastensuojelun asiakas, Koivisto vakuuttaa.

Hän lisää, että perhe toki ohjataan ”saattaen vaihtaen” lastensuojelun puolelle silloin, kun se on lapsen tai perheen edun mukaista.


Jokainen voi joskus uupua

Mitä eroa palveluilla sitten on? Kun Vaahteramäen perhetyö etsii ratkaisua perheen sisäisiin ongelmiin muun muassa terapeuttisilla keskusteluilla, lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa arjen pyörittämiseen ihan konkreettista lastenhoitoapua.

Koivisto muistuttaa, että jokainen vanhempi voi joskus uupua.

-Lapset voivat valvottaa tai elämäntilanne vaati tavallista enemmän asioiden hoitoa. Kotipalvelu on heitä varten, kertoo johtava perhetyöntekijä Virva Koivisto.

Kotipalvelu tulee avuksi myös esimerkiksi vanhemman sairastuessa tai jonkun muun kriisin kaatuessa päälle.

-Annamme tukea vanhempien jaksamiseen, jotta he löytävät taas omat voimavaransa, Koivisto kertoo.

Kotipalvelun määrät vaihtelevat perheen mukaan. Jollekin riittää yksi kerta, kun taas toisessa perheessä apua tarvitaan päivittäin useamman kuukauden ajan.

-Matkan varrella arvioidaan, missä vaiheessa perhe pärjää omillaan, Koivisto sanoo.

Lapsiperheiden kotipalvelu aloitettiin Hämeenlinnassa vuonna 2009. Samaan aikaan Vaahteramäen perhetyö siirtyi lastensuojelun puolelta varhaisen tuen palveluihin.

Koivisto arvioi, että uudet palvelut eivät vielä näy lastensuojelun luvuissa. Varhaisen tuen palveluiden kautta on kuitenkin pystytty auttamaan jo monia perheitä.

-Olen nähnyt, että oikea-aikainen palvelu on ollut riittävää. Olemme pystyneet auttamaan monta perhettä omille jaloilleen, eikä heistä ole tullut lastensuojelun asiakkaita, Koivisto sanoo. (HäSa)