Uutiset

Banaanin pelastus tieteilijöistä kiinni

Saatat olla juuri syömässä hiukopalaksi katoavaa herkkua. Banaanin kaupallinen tuotanto voi päättyä kokonaan vuosikymmenien sisällä. Ilmastonmuutos sekä maaperässä pesivä sienitauti, panamantauti, on levinnyt jo miltei kaikille mantereille, joissa banaania viljellään.

Maailmassa viljellään yli tuhatta erilaista banaanilajiketta, mutta juuri lajike nimeltään Cavendish on perusbanaani, jonka suurin osa ihmisistä tunnistaa kauppojen hyllyiltä. Cavendish on haavoittuvainen kasvitaudeille, sillä nykyisin viljellyt banaanipuut ovat toistensa klooneja. Siksi niiden geeneissä ei ole juuri lainkaan eroavaisuuksia.

Kaikki maailman vientibanaanit ovat siis käytännössä tuhottavissa yhdellä ainoalla sienitautiepidemialla.

Jottei maailman suosikkihedelmä vaipuisi monen muun sukupuuttoon kuolevan eläin- ja kasvilajin mukana historiaan, tieteilijät ympäri maailmaa koettavat ratkaista ongelman muokkaamalla banaanin geenejä panamantaudille vastustuskykyisiksi.

Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professorin Teemu Teerin mukaan banaani on hyvä esimerkki kasvista, jossa geenimuokkaus on parhaimmillaan.

– Banaanin määrää lisätään kasvullisesti, kuten meillä Suomessa perunaa. Sen jalostus risteyttämällä on hankalaa. Banaanin kohdalla erityisesti, koska se ei tee siemeniä. Geenimuokkauksella banaaniin voidaan lisätä uusi ominaisuus, ja samalla säilyttää vanhat ominaisuudet, Teeri kertoo.

Panamantauti eli fusarium-homesieni elää maaperässä ja tarttuu banaanin juuriin mädättäen kasvin elinkelvottomaksi. Tauti muodostaa pesäkkeitä, jotka pysyvät maaperässä elinkelpoisina jopa yli 40 vuotta tehden viljelymaan käyttökelvottomaksi.

Panamantauti TR4 eli taudin neljäs muunnos Tropical Race 4 on vaaraksi myös Cavendish-lajikkeelle. Siihen ei ole tehoavaa hoitoa, joten ainoa toivo on kehittää taudille immuuni, geenimuokattu banaaniversio.

– Hyvä puoli on siinä, että banaani säilyy geenimuokkauksessa muutoin ennallaan paitsi uuden ominaisuuden suhteen. Huonoa on taas se, että sen markkinoille saattaminen on kallista. Viime kädessä uuden lajikkeen ominaisuudet määräävät sen riskit, ei tekniikka, millä jalostus on tehty, Teeri selventää.

Panamantauti on saastuttanut viljelymaita eri puolilla maailmaa. Banaani on suurin tulonlähde monille maanviljelijöille. Joidenkin viljelijöiden banaanimaiden koko on jo supistunut taudin takia tuhansista hehtaareista muutamiin satoihin.

Suurin osa maailman tuontibanaaneista viljellään Etelä-Amerikassa. Sienitaudin leviäminen sinne olisi kohtalokasta.

Australialaisessa yliopistossa on onnistuttu jo luomaan geenimuokattu versio Cavendish-lajikkeesta. Markkinoille kelvollisen, luotettavan lajikkeen testaamiseen ja kehittelyyn menee kuitenkin vielä vuosia.

– Geenimuokkausta säännellään useimmissa maissa erittäin voimakkaasti. Tästä johtuen geenimuuntelu on erittäin hidasta ja kallista. Riskianalyysi maksaa 5–20 miljoonaa euroa, Teeri mainitsee.

Päivän lehti

27.10.2020

Fingerpori

comic