Uutiset

Beslanista ei ole yhtä totuutta

Beslanin tapahtumat järkyttivät maailmaa 1.-3. syyskuuta vuonna 2004. Koulun vallanneiden terroristien ja venäläisjoukkojen sekasortoisessa tulitaistelussa sekä sitä seuranneessa tulipalossa kuoli 330 panttivankia.

Kuukauden kuluessa on esitetty kolme virallista venäläisarviota, joista ei kuitenkaan löydy yhtä totuutta verilöylyn lopullisesta syystä tai syyllisistä.

Totuus on hukassa, koska valheet alkoivat Beslanissa tapahtuminen ensi metreiltä. Viranomaisten antamien ensimmäisten tietojen mukaan panttivankeja oli 354, kun heitä todellisuudessa oli 1 128. Paniikki noin 30 aseistetun miehen kaappaamassa koulussa oli ilmeisesti paljon pahempi kuin venäläisviranomaiset antoivat missään vaiheessa ymmärtää.

Pohjois-Ossetian parlamentin tutkimuskomissio paljasti valehtelun kiertelemättä marraskuun lopussa. Komissio syytti lisäksi erittäin jyrkästi tapahtumia selvittänyttä Venäjän syyttäjänvirastoa.

Uutiskuvat koulukaappauksesta näyttivät sekasorron kaikessa karmeudessaan. Syyttäjänvirasto ei kuitenkaan löytänyt viranomaisten toiminnasta mitään moitittavaa. Pöyristyttävän tulkinnan mukaan koulurakennuksen tulittaminen on ainakin epäsuorasti sallittua siitä välittämättä, onko rakennuksen sisällä satoja pieniä koululaisia! Virallisen tulkinnan mukaan sotilaat yrittivät vain purkaa räjähteitä.

Keskiviikkona antoi raporttinsa parlamentaarinen komitea, joka pääsee niin lähelle totuutta kuin se nyky-Venäjällä on mahdollista. Komitean mukaan kaappaus olisi voitu estää, jos viranomaiset olisivat noudattaneet määräyksiä ja kiristäneet ajoissa turvatoimia. Arviossa on hiven jälkiviisautta, mutta myös totuuden siemeniä: Venäjän viranomaiset epäonnistuivat pahoin, mutta murhenäytelmän panivat liikkeelle terroristit. Hekään eivät voi jäädä osattomiksi, kun syyllisyyden taakkaa jaetaan.

Presidentti Vladimir Putin haluaisi todennäköisesti jo vihdoin eroon raskaasta taakasta.

Putin käynnisti Beslanin jälkeen laajan terrorisminvastaisen ohjelman, jonka ansiosta langat ovat yhä tiukemmin hänen käsissään. Putinilla on Beslanin jälkeen enemmän valtaa, mutta vähemmän aitoa arvostusta.

Viime syyskuussa Putin tapasi uhrien äitejä ja lupasi ”lopullisen” selvityksen murhenäytelmästä. Mitä Putin oikeastaan lupasi? Kukaan on tuskin odottanut hänen ryvettävän ainakaan itseään. Olisi yllättävää, jos Putinin esikunnastakaan löytyisi vastuunkantaja, joka ottaisi syyt niskoilleen. Sellainen ei ole Venäjällä tapana, vaan luotetaan sitkeästi, että aika parantaa haavat, syvätkin.

Suurin osa murhenäytelmän uhreista kuoli tulipalossa, jonka sytyttäjästä ei ole selvyyttä. Venäjän syyttäjänvirasto on pyrkinyt todistamaan, ettei koulu voinut syttyä tulee sotilaiden tulituksesta. Sekin antaa vain vihjauksen totuudesta.