fbpx
Uutiset

Biojäte ei kuulu kaatopaikalle

Biojätteen ja sekajätteen optinen erottelu Kiertokapula Oy:n Karanojan jätteenkäsittelylaitoksella jäi noin viiden vuoden luvattoman kalliiksi kokeiluksi.

Erittäin edistyksellisenä pidetty 1,8 miljoonan euron lajittelulaitos otettiin käyttöön keväällä 2000.

Musta-vaaleapussijärjestelmää ei toki tuolloinkaan pidetty jäteongelman lopullisena ratkaisuna, mutta lupailtiinpa kuitenkin, että laitos toimisi noin kymmenen vuotta.

Biojätettä ei selityksen mukaan kertynytkään jätehuoltoyhtiön alueelta riittävästi, ja myös optinen lajittelukone toimi puutteellisesti.

Erottelivatko kotitaloudet laiskasti perunankuorensa ja muut keittiöjätteensä vai missä oli vika? Enin osa biojätteestä on tullut teollisuudelta ja kaupalta.

Seuraavaksi on tarkoitus siirtyä biojätteen erilliskeräilyyn, joka on paluuta aikaan ennen musta-vaaleapussijärjestelmää.

Ei ole kymmentäkään vuotta siitä, kun ruskeita jätepönttöjä ja maatuvasta aineesta väsättyjä biojätepusseja esiteltiin maailman uutuuksina, joiden avulla suomalaiset pystyvät täyttämään osuutensa kansainvälisissä biojätetalkoissa.

Myös “seuraavasta” biojätteen erilliskeräilystä on tulossa ilmeinen välivaihe.

Fortum ja Vattenfall ovat tehneet Kiertokapulalle tarjouksen modernin jätteenpolttolaitoksen rakentamiseksi Karanojalle. Lisäksi tarjouksensa on tehnyt Ekokem.

Osa biojätteestä on laitoksen valmistuttua tarkoitus polttaa, mutta kuinka suuri osa? Siitä ei ole selvyyttä, mutta kovin paljon ei lupaa, että alustavasti vain “muutama prosentti” laitoksen polttoaineesta saa olla märkää ja maatuvaa.

Mikä on biojäteongelman lopullinen ratkaisu?

Kaatopaikalle mädäntyvät kalanperkeet kumppaneineen eivät ainakaan kuulu. Haiseva jäte päästää ilmoille kasvihuonekaasuja. On käsien nostamista pystyyn myöntää, että Kiertokapulan biojätteestäkin ainakin osa menee “väkisin” kaatopaikan penkkaan. Se ei käy laatuun.

Biojätteen kompostointia on jatkettava ja tehostettava. Lisäksi on poltettava se mikä poltettavissa on.

Myös Kiertokapulan alueella voimassa olevan EU:n kaatopaikkadirektiivin mukaan kaatopaikoille sijoitettavan biojätteen määrää on vähennettävä vuoteen 1994 verrattuna 25 prosenttia vuoteen 2006 mennessä ja peräti 65 prosenttia vuoteen 2016 mennessä.

Suomen jätelaki suosii kierrätystä: ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämät aineet ja toissijaisesti sen sisältämä energia.

Biojätteestä Hyvinkäällä kompostoidusta mullasta ei tullut kannattavaa liiketoimintaa. Mullan takia biojätettä ei kuitenkaan kompostoida, vaan siksi, että jotenkin siitä on päästävä eroon.

Jätelain säätämisen jälkeen jätteiden polttaminen energiaksi on tullut uuteen valoon: energian hinta on noussut, ja polttoteknologia on kehittynyt.

Maahan suunnitellaan useita jätteenpolttolaitoksia, koska jätteen ja siitä valmistetun polttoaineen energiakäyttö on parhaimmillaan sekä kannattavaa että myös ympäristönäkökohdista tarkasteltuna järkevää.

Menot