Uutiset

Tauko jäi lyhyeksi Britannian erosopimusneuvotteluissa– Johnson ja von der Leyen sopivat puhelimessa, että neuvotteluja jatketaan sunnuntaina

Timo Miettisen mukaan virkamiesneuvottelijoiden tauolla sekä vaihtamisella komission puheenjohtajaan ja Britannian pääministeriin haetaan lisää liikkumavaraa.
Britannian pääministeri Boris Johnson ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen eivät ole olleet aiemmin kovinkaan paljon suorassa yhteydessä. Nyt heidän pitäisi avata Britannian erosopimuksen solmut. Arkistokuva viime tammikuulta. Kuva: epa08863346
Britannian pääministeri Boris Johnson ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen eivät ole olleet aiemmin kovinkaan paljon suorassa yhteydessä. Nyt heidän pitäisi avata Britannian erosopimuksen solmut. Arkistokuva viime tammikuulta. Kuva: epa08863346

Britannian erosopimusneuvottelujen tauko ja siirtäminen ykkösketjulle jäivät lyhytaikaisiksi.

Neuvotteluissa otettiin perjantaina aikalisä. Virkamiesneuvottelijoiden sijaan keskusteluja jatkoivat lauantaina EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Britannian pääministeri Boris Johnson.

He keskustelivat tilanteesta puhelimitse illansuussa ja kertoivat tuloksista iltakahdeksan jälkeen. Yhteinen näkemys oli se, että tilanteen vakavuus ymmärretään.

– Mikään sopimus ei ole hyväksyttävä, ellei näitä kysymyksiä (sopimukseen liittyvät erimielisyydet) saada ratkaistua, Johnson ja von der Leyen viestivät yhdessä.

He kertoivat ohjeistavansa neuvotteluryhmiään palaamaan neuvottelupöytään sunnuntaina. Pääministeri ja komission puheenjohtaja puolestaan keskustelevat uudelleen maanantai-iltana.

Tietoa siitä, nytkähtikö vaikeimpien sopimussolmujen avaaminen eteenpäin ja miten, ei kerrottu.

Von der Leyenillä on tiukemmat raamit

Kääntyminen johtajien puoleen kesken neuvottelujen ei kerro epätoivosta, arvioi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

– Pikemminkin se tarkoittaa sitä, että päämiestasolta haetaan lisää liikkumavaraa, Miettinen sanoo.

Henkilökemiaan liittyvää painolastia ei von der Leyenin ja Johnsonin välillä pitäisi ainakaan olla.

He eivät ole aiemmin olleet suorassa yhteydessä kovinkaan paljon, sillä Johnsonin merkittävin konktaktipinta EU:n suuntaan on ollut Eurooppa-neuvosto eli jäsenmaiden johto.

Taustatekijät sen sijaan vaikuttavat oleellisesti siihen, aukeavatko lukot puhelinkeskustelussa vai eivät. Von der Leyenin mandaatti tulee jäsenmailta, ja se on

Miettisen mukaan huomattavasti rajatumpi kuin Johnsonilla.

– Katseet kääntyvät Britanniaan. Johnsonilla on takanaan huomattava parlamentaarinen enemmistö ja siksi enemmän liikkumavaraa.

”Ranska on paha poliisi”

Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyy vuodenvaihteessa.

Erosopimuksen tiellä on vielä merkittäviä esteitä. EU:n neuvotteluryhmää johtavan Michel Barnierin ja Britannian vastinpari David Frostin mukaan ne liittyvät erityisesti kolmeen kohtaan.

Iso kivi kengässä ovat yhä kalastuskiintiöt ja varsinkin EU:n kalastusalusten pääsy Britannian vesille. Miettinen huomauttaa, että asiaan liittyy laajempikin kauppapoliittinen ulottuvuus.

– Merkittävin osa Britannian kalastuksesta menee vientiin EU-maihin. Jos kalastussopimus on huono EU:lle, se voi rajoittaa vientiä.

Tiukinta linjaa kalastuskysymyksessä on tutkijan mukaan pitänyt koko neuvottelujen ajan Ranska, sillä jo maantieteellisistä syistä Britannian vedet eivät ole esimerkiksi Saksalle niin oleellisia.

– Ranska on ollut tässä ”paha poliisi”. Se on valmiimpi hyväksymään myös sopimuksettoman eron, kun taas Saksan autoteollisuudelle kauppasopimus on hyvin tärkeä kysymys.

Mitä tehdään muutostilanteessa?

Muita suuria kynnyksiä ovat niin sanotut yhteiset pelisäännöt sekä muutostilanteiden ratkominen.

EU:ssa nähdään vaarana se, että Britannia polkee esimerkiksi ympäristö- ja verolainsäädäntöä saadakseen kilpailuetua. Sama vaara liittyy yritysten valtiontukeen, josta EU:ssa on hyvin tiukat säännöt.

– Britannian Brexitin jälkeiseen srategiaan on kuulunut vahva valtiovetoinen elementti, jossa on tuettu merkittävästi tiettyjä teollisuudenaloja syrjäseuduilla, Miettinen kertoo.

Osapuolten on valmistauduttava sopimuksessa myös siihen, miten muutostarpeita ratkaistaan.

– Kyse on esimerkiksi siitä, että jos EU muuttaa sääntelyä, pitääkö Britannian seurata vai sovitaanko vain vähimmäissääntelystä.

Miettisen mukaan Britannian keskeinen vaatimus on se, ettei ainakaan EU-tuomioistuimella saa olla tässä merkittävää asemaa.

Brittimedian arvio: 50/50

Brittimediassa onnistumisen mahdollisuus arvioidaan 50 prosentiksi. Miettinen sanoo, ettei hänellä ole tietoa, jonka perusteella arvioin voisi kyseenalaistaa.

– Pitkälti on kyse siitä, onko Johnsonilla enemmän voitettavaa vai hävittävää eli tulkitseeko hän sopimuksen allekirjoittamisen arvoiseksi.

Kumpikaan vaihtoehto ei ole helppo. Ilman sopimusta edessä on kovemmat taloudelliset vaikutukset, mutta sopimus on Johnsonille sisäpoliittinen riski.

Miettinen huomauttaa, että pääministerin konservatiivipuolueessa on merkittävä joukko kansanedustajia, jotka vastustavat minkäänlaista sopimusta.

Neuvotteluratkaisulle on periaatteessa aikaa joulukuun loppuun. Käytännössä sopimuspohja pitää tutkijan mukaan saada kuitenkin kasaan ensi viikolla.

– Silloin se ehtii mennä läpi kansallisen ratifiointikierroksen. Sopimus on hyväksyttävä myös EU-parlamentissa, mutta se on varautunut kokoontumiseen tarvittaessa välipäivinä.

Päivitetty klo 21.00: Lisätty tiedot lauantain keskustelujen päättymisestä ja tuloksesta.