Uutiset

Britannian hallitus erottaa 21 konservatiivikansanedustajaa äänestyksen takia – joukossa Winston Churchillin lapsenlapsi Nicholas Soames

Pääministerin ja parlamentin välillä nähtiin tiistaina historiallinen yhteenotto, jossa vastarintaan nousseet edustajat sanoivat haluavansa estää pääministeri Johnsonia pelaamasta venäläistä rulettia Britannialla.
Se oli onnenkauppaa. Tiesin mitä tein, kommentoi konservatiivipuolueesta erotettu Nicholas Soames myöhään tiistai-iltana. Kuva: NEIL HALL
Se oli onnenkauppaa. Tiesin mitä tein, kommentoi konservatiivipuolueesta erotettu Nicholas Soames myöhään tiistai-iltana. Kuva: NEIL HALL

Britanniassa pääministeri Boris Johson toteutti uhkauksensa, ja hallitus alkoi erottaa konservatiiviryhmän kansanedustajia, jotka äänestivät brexitin takarajan siirtämisen mahdollistavan lain puolesta, kertoivat Reuters ja BBC. Opposition nopeutettuun lakialoitteeseen yhtyi tiistai-iltana 21 konservatiiviedustajaa.

Heidän joukossaan on brittiäisen sotasankarin ja entisen pääministerin Winston Churchillin lapsenlapsi Nicholas Soames, 71, kertoo Reuters. Häneltä kysyttiin, olisiko hänen isoisänsä pitänyt tiistaita konservatiivipuolueen loppuna.

– Ei. Mutta tämä on paha ilta. On todella sääli, että tämä on ollut selvästi suunniteltua. He halusivat juuri tätä, ja yrittävät saada uudet vaalit, Soames vastasi.

Erotettujen edustajien joukossa on myös alahuoneessa pisimpään yhtäjaksoisesti istunut edustaja Ken Clarke, 79, ja entinen valtiovarainministeri Philip Hammond.

Konservatiivipuolueen erottamilla edustajilla on yhteensä 330 vuoden kokemus parlamenttityöskentelystä, Reuters laskee.

Vaalit todennäköiset

Pääministeri Johnson reagoi äänestystulokseen sanomalla, että hän esittää uusintavaaleja, jos hänet pakotetaan venyttämään brexitin nykyistä takarajaa 31. lokakuuta.

– Britannian kansan tulee sitten tehdä valinta, hän sanoi.

Parlamentti päätti tiistai-iltana ottaa parlamentin työjärjestyksen käsiinsä hallitukselta äänin 328–301. Tulos antaa parlamentille mahdollisuuden ottaa tänään käsittelyyn lain, joka estää sopimuksettoman brexitin tapahtumiseen lokakuun lopussa, ellei parlamentti sitä erikseen hyväksy.

Mikäli näin ei tapahdu tai mikäli parlamentti ei hyväksy erosopimusta lokakuun 19. päivään mennessä, hallituksen on haettava lisäaikaa brexitille tammikuun 2020 loppuun.

Vastaisku parlamentin määräämiseen tauolle

Alahuoneen työjärjestyksen haltuunotto tapahtui tavallaan vastaiskuna sille, kun pääministeri Boris Johnson määräsi parlamentin yli kuukauden istuntotauolle juuri ennen kuin brexitin on määrä toteutua lokakuun lopussa.

Tapaus herätti laajaa raivoa parlamentin jäsenissä, jotka kokivat, että istuntotauko oli hallituksen yritys estää parlamenttia käymästä keskustelua hallituksen brexit-suunnitelmista tai vastustamasta niitä. Johnson on toistuvasti sanonut, että Britannia lähtee Euroopan unionista lokakuun viimeisenä päivänä sopimuksella tai ilman. Johnsonin määräämä istuntotauko on pisin yli 40 vuoteen.

Vielä tiistain istunnossakin parlamentin jäsenet vaativat Johnsonia konkretiaa hallituksen brexit-suunnitelmista. Johnson vakuutti kerta toisensa jälkeen, että Britannia on lähellä hyvää sopimusta. EU-johtajat eivät ole jakaneet tätä näkemystä.

Johnson ei ollut järin halukas avaamaan konkreettisia suunnitelmia parlamentillekaan. Äänestystuloksen selvittyä hän syytti parlamenttia siitä, että nämä olivat luovuttaneet neuvotteluasemassa pallon EU:lle.