Uutiset

Britannian parlamenttikauden keskeytys herätti nopeasti vastarintaa – seuraukset ovat vielä epäselviä mutta riskejä on

EU-eroa vastustavat britit lähtivät kaduille protestoimaan torstaina, kun pääministeri Boris Johnsonin aikeet parlamentin työn keskeyttämisestä tulivat julki. Kuva: WILL OLIVER
EU-eroa vastustavat britit lähtivät kaduille protestoimaan torstaina, kun pääministeri Boris Johnsonin aikeet parlamentin työn keskeyttämisestä tulivat julki. Kuva: WILL OLIVER

Britannian pääministeri Boris Johnson sai läpi suunnitelman, jonka mukaan Britannian parlamentin toiminta keskeytyy 11. syyskuuta – 14. lokakuuta väliseksi ajaksi.

Kuningatar Elisabet II pitää Johnsonin pyynnöstä puheen vasta 14. lokakuuta, mikä perinteisesti tarkoittaa uuden parlamenttikauden virallista avausta.

Kuningattaren oli BBC:n mukaan pakko suostua pääministerin pyyntöön, koska valta on käytännössä hallituksella ja parlamentilla.

Johnsonin veto yllätti ja järkytti monet, koska se vaikeuttaa parlamentin puuttumista niin sanotun kovan eli sopimuksettoman brexitin toteutumiseen.

Johnsonin on uskottu päässeen pääministeriksi juuri lupauksilla, että hän hoitaa Ison-Britannian eroon EU:sta lokakuun loppuun mennessä. Nykyinen päivämäärä erolle on 31. lokakuuta.

BBC:n mukaan parlamentin työn keskeyttämistä vastaan on jo kerätty yli miljoonan nimen adressi ja kaduilla on osoitettu mieltä erityisesti Lontoossa parlamenttitalon lähellä.

Myös Johnsonin puoluetoverien eli konservatiivien joukosta on kuulunut kritiikkiä. Parlamentin työn keskeyttämistä on kutsuttu epädemokraattiseksi.

Kovan brexitin todennäköisyys nousi

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen arvioi aiemmin Lännen Medialle, että aikataulutusta on tehty siten, ettei parlamentti voisi puuttua enää brexit-peliin.

Vaihtoehtoja on kuitenkin yhä jäljellä, mutta sopimukseton brexit näyttää nyt hieman todennäköisemmältä.

Johnson voi kovalla pelillä yrittää saada parlamenttia hyväksymään myös aiemmin hylätyn erosopimuksen, jonka Iso-Britannia ja EU ovat tehneet.

Sopimus olisi molemmille osapuolille parempi kuin kova Brexit.

Sopimuksettoman eron on pelätty aiheuttavan Britanniassa jopa pulaa esimerkiksi lääkkeistä, jos kaupan ja tavaroiden kulku sotkeutuu kovan brexitin seurauksena. Myös EU:n puolella kaupan pelätään kärsivän tappioita, jos kova brexit toteutuu.

– Jos vastakkain olisivat erosopimus ja sopimukseton ero, siinä vaiheessa suurin osa parlamentaarikoista tulisi sopimuksen taakse, Miettinen pohti.

Erosopimus tekisi muutoksesta hallitumpaa ja erityisesti rajoilla ja tulleissa osattaisiin tarkemmin varautua Britannian EU-eroon.

Johnson on lupaillut samalla parlamentaarikoille, että hänellä on brexitin jälkeisiä suunnitelmia muun muassa Britannian terveydenhuollon vahvistamiseen, verohelpotuksiin ja väkivallan torjuntaan.

Kuinka vahva oppositio on?

Tulevat tapahtumat riippuvat paljon siitä, kuinka oppositio pystyy ryhmittymään yhdessä Johnsonin aikeita vastaan ja irtoaako konservatiivien joukosta paljon kapinallisia tukemaan oppositiota.

Miettisen mukaan parlamentti pystyisi vielä syyskuussa käynnistämään hätätilamenettelyn, jolla se voisi esimerkiksi hakea lisäaikaa erolle EU:lta.

Myös parlamentin hajottaminen ja uudet vaalit ovat teoriassa mahdolliset, mutta toistaiseksi kukaan ei tunnu uskovan tähän vaihtoehtoon.

Yksi kriittinen päivämäärä on Miettisen mukaan 17. lokakuuta, jolloin pidetään Eurooppa-neuvoston huippukokous, jossa mahdollinen erosopimus voitaisiin hyväksyä.

Tuon kokouksen jälkeen jäisi vielä kaksi viikkoa aikaan saada myös brittiparlamentin hyväksyntä erolle.

Johnson on korostanut, että parlamentilla on yhä hänen mielestään “runsaasti” aikaa käsitellä brexitiä. Pääministeri on vaikuttanut olevan toistaiseksi melko yksin tämän näkemyksenä kanssa.