Uutiset

Britit äänestävät EU-jäsenyydestä kukkarollaan

Britannian EU-kampanjoiden kuumin kysymys on, kuinka paljon EU-jäsenyys tai EU-ero vaikuttaa yksittäisen kuluttajan kukkaroon. Sekä jäsenyyden vastustajat että sen kannattajat vakuuttavat, että väärä ratkaisu tulevassa jäsenyysäänestyksessä käy jokaiselle perheelle kalliiksi.

Britannia äänestää EU-jäsenyydestä viimeistään vuonna 2017, mahdollisesti jo ensi vuonna. Pääministeri David Cameron julkistaa äänestyspäivän ja aloittaa oman kampanjointinsa heti, kun hän saa päätökseen Britannian uudistettuja jäsenyysehtoja koskevat neuvottelut.

Vain pääministeri ja hänen sisäpiirinsä tuntevat neuvottelutavoitteet, eikä jäsenyysehtojen muutoksista ole vielä tietoa. Silti kolme EU-jäsenyyttä koskevaa kampanjaa on juuri käynnistynyt. Yksi monen puolueen yhteiskampanja rummuttaa jäsenyyden puolesta ja kaksi eri kampanjaa sitä vastaan.

YHDESTÄ ASIASTA EU-kampanjat ovat liikuttavan yksimielisiä: kysymys on kansakunnan kukkarosta. EU-myönteinen Britain Stronger in Europe (BSE) laskeskelee jäsenyyden säästävän 600 euroa vuodessa jokaista kansalaista kohti.

Jäsenyyttä vastustavan Leave.EU:n mukaan kukin kotitalous säästäisi 1 250 euroa vuodessa, jos Britannia eroaa unionista.

Toinen jäsenyyttä vastustava kampanjaryhmä, Vote Leave, kertoo EU:n vievän puolet Englannin koulubudjetista ja peräti 60 kertaa enemmän kuin koko valtakunnan syöpälääkebudjetti on.

Molemmille puolille tärkeintä on, että kansa saadaan ajattelemaan omia pennosiaan.

EU-JÄSENYYTTÄ kannattavalla BSE:llä on tukenaan useita Britannian eturivin vaikuttajia, kuten kolme entistä pääministeriä: Gordon Brown, Tony Blair ja John Major.

Myös suuri osa Lontoon Cityn rahamarkkinaväestä ja yritysjohtajista pitää EU-eroa riskinä.

– Peräti 45 prosenttia viennistämme menee EU-alueelle. Yhteismarkkinoiden kilpailu laskee hintoja, ja jäsenyys tuo kolme miljoonaa työpaikkaa, kirjoitti BSE-kampanjaa vetävä Marks & Spencerin entinen pääjohtaja Stuart Rose Sunday Timesissa.

Hänen mukaansa EU-jäsenmaksut tulevat kymmenkertaisesti takaisin brittiperheille. EU-ero heikentäisi myös Britannian kansainvälistä asemaa ja arvovaltaa.

– Pystymme paremmin vaikuttamaan kohtaloomme EU:n sisällä, aivan kuten pystymme Yhdistyneiden kansakuntien ja Naton jäsenenäkin, Rose kirjoittaa.

EU-EROAJAT painottavat mielellään sitä, ettei brittien ääni kuulu EU:ssa ja että yksin toimimalla kansakunta voisi nykyistä paremmin toteuttaa tahtoaan. Esimerkiksi Euroopan neuvostossa pidetyissä äänestyksissä Britannian eriävä kanta on kumottu lähes aina.

Cameronin pääministerikaudella Britannia on ollut neuvoston ehdotusten kanssa eri mieltä 40 kertaa, eikä se ole koskaan saanut riittävästi tukea muilta.

Cameron ei ole vielä täsmentänyt EU-tavoitteitaan. Yleinen usko on, ettei nykytilanne paljon muutu, vaikka jonkinlainen porkkana EU:n puolesta kampanjoiville on pakko antaa.

EU-kysymyksessä britit jakautuvat kolmeen suunnilleen yhtä suureen ryhmään: niihin, jotka kannattavat EU:ta kaikissa oloissa, niihin, jotka vastustavat sitä kaikissa oloissa ja niihin, jotka eivät tiedä kantaansa tai välitä koko asiasta.

Anna Mård

Asiasanat

Päivän lehti

17.1.2020