Uutiset

Brittitutkijat antaisivat kuolleille miehille oikeuden luovuttaa spermaa – suomalainen professori: Makaaberi juttu

Brittiselvitys vertaa sukusoluja elinluovutukseen kuoleman jälkeen.
Suomessa hedelmöityshoitolaki edellyttää, että lapsi saa halutessaan luovuttajan henkilötiedot 18 vuotta täytettyään. Kuva: Riitta Salmi
Suomessa hedelmöityshoitolaki edellyttää, että lapsi saa halutessaan luovuttajan henkilötiedot 18 vuotta täytettyään. Kuva: Riitta Salmi

Tuore brittiselvitys suosittaa, että kuollut mies voisi luovuttaa spermaa. Sen mukaan juuri menehtyneiltä kerätty sperma voisi ratkaista osaltaan luovuttajien määrän vähäisyyden.

Selvityksessä todetaan, että sperman talteenotto kuolleelta vertautuu elinluovutukseen, vaikka hedelmättömyys ei uhkaakaan henkeä.

– Jos on moraalisesti hyväksyttävää, että ihmiset lahjoittavat kudoksiaan toisten kärsimyksen helpottamiseksi ”elämää parantavissa” siirrännäisissä, emme näe mitään syytä, miksi tätä ei voisi toteuttaa muissa kärsimyksen muodoissa, kuten hedelmättömyys, tutkijat Nathan Hodson Leicesterin yliopistosta ja Joshua Parker Wythenshawen sairaalasta kirjoittavat.

Journal of Medical Ethics -julkaisussa ilmestyneestä selvityksestä uutisoivat muiden muassa BBC ja uutistoimisto Reuters.

Myös Suomessa sperman luovuttajista on pulaa. Yle uutisoi, että esimerkiksi vuonna 2016 vajaa puolet hedelmöityshoidoissa käytetyistä siittiöistä oli suomalaista alkuperää ja loput tulivat tanskalaisista spermapankeista.

Hedelmöityshoitolaki vuodelta 2007 edellyttää, että lahjoitetuilla sukusoluilla alkunsa saanut lapsi saa halutessaan luovuttajan henkilötiedot 18 vuotta täytettyään.

Sukusoluja ei voi käyttää kuoleman jälkeen

Tutkijat muistuttavat, että sperman talteenotto kuolleelta mieheltä on ollut mahdollista jo useita vuosia.

Heidän mukaansa vielä kaksi vuorokautta kuoleman jälkeen kerätty sperma voi johtaa raskauksien alkamiseen ja terveiden lapsien syntymiseen.

Kuolleelta sperma saadaan kerättyä sähköisellä stimulaatiolla tai kirurgisesti.

Esimerkiksi Suomessa sukusoluja tai alkioita ei voi käyttää hedelmöityshoitoihin, jos tiedetään, että luovuttaja on kuollut.

Hodson ja Parker sanovat, että spermanluovutus kuoleman jälkeen voisi ratkaista monet ongelmat, jotka saattavat estää eläviä miehiä luovuttamasta. Sellaisiin lukeutuvat muiden muassa henkilötietojen antaminen ja terveystarkastukset.

– Sukusolujen luovuttaminen kuoleman jälkeen vertautuu munuaisen luovuttamiseen: samat luovuttamisen edut kuin eläessä mutta vähemmillä haitoilla, tutkijat kirjoittavat.

Selvityksessä nostetaan esiin myös, kärsisikö syntyvä lapsi, jos hän olisi saanut sukusoluja kuolleelta luovuttajalta.

Tutkijoiden mukaan tätä olisi vaikeaa osoittaa, koska ” tämä on hänen ainoa tapansa olla olemassa”.

Professori: Sensaatiohakuinen räiskäisy

Professori Matti Häyry Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta pitää kirjoitusta sensaatiohakuisena poleemisena ”räiskäisynä”, jolla sen julkaisseet tutkijat hakevat nostatusta omalle uralleen.

– Nämä kaksi sankaria ovat luettuaan luovuttajapulasta brittiläisillä hedelmällisyysklinikoilla keksineet, kuinka siitä saadaan vetävä juttu, Häyry suomii.

Hänen mukaansa lapsen etuun perustuva harkinta ei poistuisi tässäkään tapauksessa.

– Mitä sitten, kun hän kuulee, että isä olikin joku vieras mies, jolta sosiaaliset vanhemmat saivat hänen kuoltuaan vähän spermaa? Makaaberi juttu.

Häyryn mukaan ehdotettua käytäntöä varten ei myöskään ole niin laajaa tarvetta, että sitä pitäisi edes vakavasti miettiä.

– Ei ole olemassa subjektiivista oikeutta saada spermaa, kun sitä haluaa.

Päivän lehti

18.2.2020