Uutiset

Budjettiehdotus ei kelpaa Suomelle

EU-puheenjohtajamaan Britannian alkuviikolla esittelemä luonnos unionin budjetiksi vuosiksi 2007-2013 on saanut tyrmäävän vastaanoton. Jäsenmailta ei tukea ole herunut, vaan esitys on ammuttu alas niin vanhoissa kuin uusissakin EU-maissa.

Britannialla on koko jäsenyytensä ajan ollut poikkeava asema suhteessa muihin jäseniin. Se on saanut muita vähemmän tukea maataloudelleen, mutta on vastaavasti kuitannut tuntuvia helpotuksia jäsenmaksuihinsa. Muutamien jäsenmaiden mielestä brittien erityisasema on kestämätön. Niinpä asenteet Britannian esitystä kohtaan olivat jo valmiiksi epäluuloisia.

Budjettiesityksen loppusumma on vajaa 850 miljardia euroa. Alkuvuoden puheenjohtajana toiminut Luxemburg esitti 871 miljardia euroa, mutta sekin kaatui kesäkuun huippukokouksessa.

Suomi oli jäsenyytensä alkuvuodet saajana, mutta sittemmin siitä on tullut nettomaksaja. Jokainen suomalainen maksaa EU:n kassaan vuosittain 25 euroa. Maan hallitus on valmistautunut jäsenmaksujen korotuksiin jopa kaksin- tai kolminkertaiksi, mutta Britannian esitys korottaisi maksujamme vielä enemmän.

Mikäli tuore budjettiesitys hyväksyttäisiin muutoksitta, se tietäisi EU:n maksamien maaseudun kehittämistukien vähenemistä kolmanneksella nykyisestä. Noin 100 miljoonan euron leikkaus näkyisi vahvasti epäsuotuisten alueiden ja ympäristötukien leikkauksina.

Sekä valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) että ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ovat jo ehtineet torjua esityksen. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tapaa tänään torstaina Britannian pääministerin Tony Blairin eikä ennakko-odotusten mukaan hyväksy tarjottuja leikkauksia.

Kaikesta huolimatta unionin budjetti syntyy joulukuun puolenvälin huippukokouksessa. Suomi ei ole yksin vastahangassa, mutta korjattunakin budjetti tietää nettojäsenmaksujen korotuksia, ehkä erilaisten tukien vähenemistä.

Unionin ongelmat eivät huippukokoukseen lopu, sillä liittymisneuvotteluja käyvät uudet ehdokasmaat ohjaavat rahankäyttöä tästä eteenpäin. Kysymys kuuluukin, onko EU:lla varaa enää kovin paljon laajentua. Uusia tulokkaita on erilaisten siirtymäkausien jälkeen kohdeltava tasavertaisesti. Jäsenmaksut ja tukipolitiikka on oltava koko lailla yhdenmukaista.

Uusia kiistanaiheita laajentumisen ohella on jo ilmassa. Maatalouden mittava tukipaketti olisi Britannian mielestä syytä avata jo ennen vuotta 2013, johon asti nykyisellä järjestelmällä on tarkoitus jatkaa. Maataloustuista suurimman hyödyn ulosmittavan Ranskan ehdoton kanta on, ettei niihin kajota ennen vuotta 2014.

EU:n perustuslaki on muun muassa Ranskan torjuvan kansanäänestysten jälkeen naftaliinissa, mutta asiaan pitää palata ennemmin tai myöhemmin.

Arkielämä EU:ssa on jatkuvaa neuvottelua, eri näkökohtien yhteensovittamista ja ikävien asioiden lykkäämistä eteenpäin. Tästä huolimatta yhdelläkään jäsenmaalla ei ole varaa jättäytyä unionin ulkopuolelle.