Uutiset Helsinki

Budjettineuvottelut alkoivat, pääministeri Rinne: ”En tunnista erityisiä kipukysymyksiä”

Pääministeri Antti Rinne (sd.) oli niukkasanainen budjettineuvottelujen aluksi. Hän vakuutti, että neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä. Hallitus päättää muun muassa kuinka käy korkeakoulujen rahoituksen, yritystukien ja työllisyystoimien.
Antti Rinne. Kuva: OLIVIER HOSLET / EPA / ALL OVER PRESS

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kokoontui tiistaiaamuna Säätytaloon ensimmäiseen budjettiriiheensä. Aamun aluksi Säätytaloon saapuivat taloudesta kertomaan Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri MarttiHetemäki. Talouden lisäksi hallitukselle oli alustamassa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Avainasemassa budjettineuvotteluissa oleva valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi, että neuvotteluihin on valmistauduttu hyvin muutaman päivän ajan.

Lintilän mukaan valtiovarainministeriön elokuussa julkistamaan budjettiesitykseen ollaan tekemässä jonkin verran muutoksia.

Hallituksen neuvottelujen pohjana on rahaministeriön esitys vuoden 2020 talousarviosta. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen loppusumma on 57 miljardia euroa. Se on noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Etukäteen eniten meteliä on ollut menolisäysten jaksotuksesta. Hallitusohjelman menolisäyksiä halutaan kiirehtiä, koska niitä voidaan joutua tulevina vuosina karsimaan, jos työllisyys ei kohene hallituksen tavoittelemalla tavalla. Hallitus tavoittelee 60 000 uutta työpaikkaa ja 75 prosentin työllisyysastetta. Rinteen mukaan työllisyystoimia on tulossa pitkä lista.

Lintilä: Korkeakouluille lisää rahaa

Hallitusohjelmassa korkeakouluille luvattiin 60 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriö ehdotti ensi vuodelle korkeakoulujen perusrahoitukseen lisää vain 15 miljoonaa euroa, mikä sai korkeakouluväen takajaloilleen.

– Lisäpanostusta tulee, Lintilä totesi korkeakoulurahoista ennen neuvottelujen alkua.

Saavatko korkeakoulut heti kaikki rahansa, selviää vasta neuvottelujen kuluessa.

Korkeakouluopiskelijat kokoontuivat tiistaiaamuna Säätytalon eteen muistuttamaan siitä, että korkeakoulujen rahoitukseen on saatava merkittävästi lisää rahaa jo hallituksen ensimmäisestä budjetista lähtien.

Säätytalon edessä olevat mielenosoittajat muistuttivat myös ilmastonmuutoksesta ja toimeentulotuen tarpeellisuudesta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoi, että pienituloisten toimeentulotukeen liittyvät parannukset on saatava nopeasti liikkeelle. Toinen tavoite Anderssonin mukaan on, että hallitus pitää koulutuslupauksesta kiinni.

Yritystukien karsinta pöydällä

Valtiosihteerien työryhmä sai myöhään maanantai-iltana valmiiksi sadan miljoonan euron karsintalistan yritystuista. Jos listasta ei päästä hallituksessa yhteisymmärrykseen, leikkaukset tehdään juustohöylällä eli kaikista tuista leikataan suhteellisesti sama osuus.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni muistutti, että jokaisella hallituksella on ollut vaikea löytää yksimielisyyksiä yritystukien karsimisesta.

– Olen luottavainen, että päästään eteenpäin.

Kulmunin mukaan työllisyyskehitykseen liittyvät asiat ovat neuvotteluissa vaikeimpia.