Uutiset

Classicin ja Savolaisen kultasauma

Tamperelainen Classic ja espoolainen Oilers pelaavat salibandyn suomenmestaruudesta lauantaina Helsingin areenassa. Se on tänä keväänä kerrasta poikki. Superfinaalin voittajajoukkue juhlii mestaruutta.

Classic on jo pitkään kuulunut suomalaisen salibandyn eliittiin, mutta SM-kulta on sitä kiertänyt. Tälläkin kaudella Classic oli runkosarjan ykkönen, cupin kakkonen, puolivälierissä se suisti tieltään oululaisen OLS:n ja välierissä helsinkiläisen Viikingit.

– Näin lähelle mestaruutta emme ole ennen päässeet. Finaalisarjassa olemme pelanneet, mutta ikinä ennen ei mestaruus ole ollut voiton päässä, sanoo Classicin hämeenlinnalainen puolustaja Mika Savolainen, joka on päässyt huuhtomaan kultaa lauantain pelipaikassa MM-finaalin jälkeen.

Savolainen on kolmannen polven pääsarjan palloilija. Hänen isoisänsä Pentti Savolainen pelasi aikoinaan mestaruussarjaa HPK:ssa ja Tarmossa. Mikan isä Hannu Savolainen on Kerhon miehiä. Hanski pelasi HPK:ssa pitkän uran, on seuran ensimmäinen liiga-ajan mitalivalmentaja ja työpaikka löytyy yhä HPK:n toimistosta. Hannu Savolainen on HPK:n markkinointipäällikkö.

Jääkiekkoilijahan Mika Savolaisestakin piti tulla.

– Olen sitä ikäpolvea, jolla on taustalla jokin muu urheilulaji kuin salibandy. Minun piti siirtyä Kerhon A-junioreihin, mutta menin kavereiden perässä RuRuun. Silloin päätin, etten enää pelaa kiekkoa.

Savolainen on tehnyt vuosikausia kovasti töitä salibandyuransa eteen. Hän myöntää, että jos työnteko olisi maistunut samalla lailla juniorina jääkiekossa, hänestä olisi voinut tulla jääkiekkoilija.

Savolaisen koti ja työpaikka ovat olleet Hämeenlinnassa. Tampereella hän käy neljä kertaa viikossa Classicin harjoituksissa ja sitten ovat tietysti pelit vielä päälle. Moottoritie on tullut tutuksi.

– Minun kohdallani voi puhua melkein harrastuksesta, joka liippaa läheltä puoliammattilaisuutta. Nyt kuitenkin alkavat ensimmäiset salibandyn ammattilaispelaajat tulla Suomeenkin.

Salibandy on vielä nuori laji. Se on Savolaisen uran aikana kehittynyt valtavasti kohti huippu-urheilua.

– Vauhti ja taitotaso ovat liigassa kasvaneet selvästi ja myös fyysisyyttä on tullut peleihin enemmän mukaan. Pitkän peliuran tehneet kokeneet pelaajat ovat joutuneet muuttamaan pelimoodiaan, jotta he pysyvät kyydissä mukana. Joukkueissa on jo pelaajia, jotka aloittaneet salibandyn 5-vuotiaina. Monella heistä on lajitaito käsittämättömän korkealla tasolla.

Savolainen on erinomainen pallollinen puolustaja. Lempinimi ”Iso Paha Savolainen” kertoo enemmän jäähypörssin kärkipaikasta kuin miehestä itsestään. Savolainenhan on siviilissä rauhallinen ja kaikin puolin mukava mies, todellinen herrasmies.

– Se lempinimi on tullut ja kulkenut mukana. Pahimmat jäähyvuoteni ovat kuitenkin kaukana takana. Voi olla, että tuomarit näkevät numeron 84 (Savolaisen pelinumero) helpommin, hän naurahtaa.

Savolainen on tehnyt paljon pisteitä urallaan.

– Tarkoitus avata peliä hyvin ja luoda paikkoja taitaville hyökkääjillemme. Vuosien varrella olenkin kuitenkin nähnyt, että isot voitot otetaan hyvällä puolustamisella. Puolustajan ensisijainen tehtävä on puolustaa hyvin, hän painottaa.

Entä tämän kauden jälkeen, pelaako Savolainen? Ja jos pelaa, missä joukkueessa?

– Hyvä kysymys, mutta en ole vielä pohtinut niin pitkälle. Petteri Nykky (Classicin päävalmentaja) on opettanut, että elä hetkessä. Katson pienen tauon jälkeen, missä mennään ja riittääkö itsellä motivaatio ja aika.

Tietysti olisi hienoa nähdä Savolainen vielä kotikaupungin joukkueen pelipaidassa, koska hämeenlinnalainen salibandyhan seilaa kovassa myötätuulessa. Hän myöntää, että tästä on puhuttu melkein joka vuosi – todennäköisesti puhutaan taas.

Asiasanat