Uutiset

CP-luokan perustaminen oli sitkeän työn tulos

Aktiivisia eläkepäiviä viettävä yliopiston lehtori Saimi Järvenpää nostaa CP-luokan saamisen Hämeenlinnaan tärkeimmäksi niistä hankkeista, joissa on ollut mukana. Yhdessä puolison Leo Järvenpään kanssa tehtiin kaikki mahdollinen, jotta perheen vammaiselle tyttärelle olisi saatu koulunkäyntimahdollisuus omassa kotikaupungissa.

– Ulla olisi pitänyt lähettää muualle kouluun ja se tuntui meistä mahdottomalta. Kävin virkamiesten puheilla ja nostin asian julkisuuteen. Lopulta otin yhteyttä Suomen Kuvalehden päätoimittajaankin. Sieltä tultiin tekemään artikkeli, Saimi Järvenpää kertoo.

Vuoden 1988 syksyllä kahdeksan oppilaan CP-luokka aloitti ja oli heti täynnä.

– Ei siinä taisteltu vain oman, vaan muidenkin vammaisten lasten oikeuksista koulunkäyntiin.

Saimi Järvenpää kirjoitti ylioppilaaksi Kemin tyttölyseossa vuonna 1950 ja valmistui vuonna 1952 kansakoulunopettajaksi Jyväskylässä. Sen jälkeen hän toimi Rovaniemellä kansakoulunopettajana, mikä osoittautui myöhemmin tärkeäksi.

Nuorena maisterina Saimi Järvenpää valittiin vuonna 1962 Hämeenlinnan seminaariin englannin ja ruotsin lehtoriksi. Tehtävänsä hän aloitti Asla-stipendiaattina Amerikassa Utahin osavaltiossa Salt Lake Cityssa.

Puolen vuoden stipendiaattiaikaa hän pitää erittäin merkittävänä jaksona elämässään.

– Opettajastipendin saamiseen vaadittiin kaksi opettajatutkintoa ja neljän vuoden toiminta opettajana. Onneksi minulla olivat ne vuodet Rovaniemellä.

Saimi Järvenpää haluaa tuoda esiin myös hyvin henkilökohtaisen kokemuksensa pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä.

1980-luvun loppuvuosina hän alkoi tuntea outoa väsymystä ja masennusta. Lääkärillä käynnin jälkeen tutkimukset etenivät tavallista reittiä. Keskussairaalasta potilas siirrettiin Töölön sairaalaan, missä valmistauduttiin leikkaamaan nesteen täyttämä kasvain näköhermojen välistä.

Suomalainen kirurgi ei kuitenkaan halunnut tehdä vaativaa leikkausta, vaan potilas lähetettiin Tukholmaan Karoliiniseen sairaalaan. Siellä tehty operaatio onnistui ja Saimi Järvenpää saattoi jatkaa työtään eläkkeelle jäämiseen saakka.

– Voi sanoa, että se oli pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan. Minulle kustannukset olivat vain tavallisen sairaalamaksun verran.

Saimi Järvenpää toimi pitkään kunnallispolitiikassa, hän ollut vanhusneuvoston jäsenenä ja toimii edelleen Eläkeliitossa. Harrastuksista musiikki on aina ollut tärkeä. Tähän liittyy toiminta Hämeenlinnan konserttisalihankkeen puolestapuhujana.

– Aina se konserttisaliasia on mielessä. Verkatehdas-hanketta seuraan kiinnostuksella, mutta konserttisalin toteutumiseen en usko ennenkuin sali on valmis.

Päivän lehti

29.5.2020