Kolumnit Uutiset

Demarien ote ay-liikkeestä höltyy

SAK:n ja STTK:n mahdollinen fuusio synnyttäisi Suomeen 40 jäsenliiton ja 1,6 miljoonaan jäsenen jättijärjestön.

Yhdistymisen puolesta liputetaan molemmissa keskusjärjestöissä. Myös liitoissa kannatusta riittää, joten ay-jätin synty on jopa todennäköinen.

Järjestön roolista on jo ehditty tehdä julkisuudessa sellaisiakin arvioita, että uusi keskusjärjestö olisi vahva pönkkäpuu demarien vallankäytölle.

SDP:ssä ehkä tällaisia toiveita elätellään. Järjestöpuolella ajatukset ovat kuitenkin toisen suuntaiset. Jäsenistö ei koostu voittopuolisesti demareista, vaan kannatusta löytyy kaikille puolueille.

Kun johtopaikkoja jaetaan ja pääluottamusmiehiä valitaan, valinnat pitää tehdä yhä enemmän perinteisestä vasemmistopuolueiden vallanjaosta irrallaan.

Ay-liike on jo pitkään pyristellyt irti SDP:n ja vasemmistoliiton liekanarusta. Kuvaavaa on, että esimerkiksi laitavasemmistolle pitkään kuulunut Rakennusliitto kertoi avoimesti pyrkivänsä irti puoluejaottelusta.

Muutamilla vahvoilla demarien tukialueilla tehtaan pääluottamusmieheksi on valittu perussuomalainen. Näin on käynyt muun muassa Tervakosken paperitehtaalla.

Liitoissa ja keskusjärjestöissä lähtökohtana on korkea järjestäytymisaste ja yhtenäisyys. Näin kyetään parhaiten siihen keskeiseen tehtävään, edunvalvontatyöhön.

SDP toki tarvitsee ay-liikettä, mutta ay-liike ei tarvitse demareita. Uuden jättimäisen keskusjärjestön jälkeen vielä aikaisempaakin vähemmän.

Demarien ja työväenliikkeen historiaa tutkinut dosentti Mikko Majander arvioi Lännen Median haastattelussa, että uudesta ay-jätistä voi tulla johtava oppositiovoima.

Oppositiovoima sanana ei voi tarkoittaa muuta kuin sitä, että uusi järjestö pyrkisi vaikuttamaan lainsäädäntötyöhön, siis painostamaan hallitusta ja eduskuntaa.

Tällainen toiminta olisi suora hyökkäys parlamentaarista demokratiaamme kohtaan. Jos uusi ay-jätti toimisi näin, horjuttaisi se jäsenistön luottamusta johtoa kohtaan ja liiton nauttimaa yleistä arvostusta sopijaosapuolena.

Suomessa oppositio koostuu poliittisista puolueista, jotka toimivat eduskunnassa. Oppositio haastaa hallitusta ja tarvittaessa mittauttaa sen luottamusta välikysymyksillä.

Työmarkkinajärjestöt eivät Suomessa toimi täysin irrallaan lainsäädäntötyöstä. Suomessa tärkeitä päätöksiä tehdään myös niin, että valtiovalta, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sopivat yhdessä paketeista, joissa on eduskunnalle ja työmarkkinoille kuuluvia asioita.

Kolmikantainen malli on demokraattisen päätöksenteon kannalta ongelmallinen, koska työmarkkinaosapuolet astuvat vaaleilla valitun eduskunnan tontille eli vaikuttavat lainsäädäntötyöhön.

Tupo-ratkaisuissa mallin ongelmana pidetään päätösten yleisluonteisuutta. Ala- ja yrityskohtaiset ongelmat jäävät ratkaisematta.