Uutiset

Demarit jyrkkänä Natolle – eivät halua liittyä, vaikka Ruotsi jättäisi Suomen yksin

Lännen Median suuressa demarikyselyssä 511 vastaajaa otti kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Sosiaalidemokraattien enemmistön vastustus Nato-jäsenyyttä kohtaan on yleisesti tiedossa, minkä takia demarivaikuttajille asetettu kysymys kehystettiin tilanteella, jossa Ruotsin hallitus ottaa yhteyttä Suomen hallitukseen ja kertoo hakevansa Nato-jäsenyyttä.

Samalla viitattiin myös siihen, että riippumattomien asiantuntijoiden laatimassa Suomen Nato-raportissa käytännössä suositellaan poliitikoille ja kaikille kansalaisille Nato-jäsenyyden kannalle asettumista, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä.

Kysymys esitettiin demarivaikuttajille seuraavasti:

Ulkoministeriön tilaamassa riippumattomien asiantuntijoiden laatimassa Nato-selvityksessä todetaan seuraavasti: ”Ruotsin päätös liittyä Natoon ja Suomen päätös olla liittymättä jättäisi Suomen eristyksiin ja suojattomaksi.” Jos Ruotsi hakee läntisen puolustusliiton Naton jäsenyyttä Suomen seuraavan vaalikauden aikana, pitääkö Sdp:n ja sen puheenjohtajan asettua kannattamaan myös Suomen liittymistä Natoon?

LM-kyselyn perusteella kolmannes sdp:n vaikuttajista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä kyseisessä tilanteessa. Demarivastaajista 12,92 prosenttia vastaa yksiselitteisesti ”kyllä”. Vastaajista viidennes (20,55 %) kannattaisi jäsenyyttä, mutta heidän mielestään päätös edellyttäisi myös kansanäänestystä.

Suuri enemmistö (66,73 %) sdp:n vaikuttajista suhtautuu kielteisesti Nato-jäsenyyteen, vaikka Ruotsi liittyisi läntiseen puolustusliittoon ja Suomi olisi Pohjolan demokratioista ainoa Naton ulkopuolella oleva maa.

– Tilanne olisi pienelle maalle ja sen itsemääräämisoikeudelle erittäin huono, jos kysymyksen asetelma toteutuisi, demarivaikuttaja myöntää.

Sanallisesti Nato-jäsenyyteen ottivat kantaa etenkin sitä asetelmassa kannattavat sdp-vaikuttajat, vaikka he edustavat puolueessaan vähemmistöä.

– Jos Trumpin myötä Eurooppaan palaa etupiirijako, Suomen poliittinen johto on tehnyt megaluokan virheen pitäessään Suomen Naton ulkopuolella, eräs demarivaikuttaja varoittaa.

Enemmistön kantaa edustaa jyväskyläläisen Ahti Ruoppilan kommentti.

– Suomen ei pidä sekaantua suurvaltojen väliseen valtapolitiikkaan geopoliittisen asemansa vuoksi. Nato ei ole rauhanjärjestö, ja varsinkin Trumpin presidenttikaudella jäsenyydestä olisi vain haittaa, Ruoppila perustelee.

Tytti Tuppurainen Nato-myönteinen puheenjohtajaehdokas: ”Sosiaalidemokraatit olivat perustamassa Natoa

Aamulehden Matti Mörttinen ja Lännen Median Jussi Orell tenttasivat puheenjohtajaehdokkaita Tampereen työväentalolla Nato-kysymyksestä keskiviikkona illalla.

Ehdokkaista Tytti Tuppurainen suhtautui Natoon selvästi myönteisimmin.

– Jos Ruotsi liittyy, meidänkin täytyy harkita paljon nykyistä voimakkaammin, Tuppurainen sanoi ja varoitti puoluetovereitaan ideologisesta suhtautumisesta Natoon.

– Sosiaalidemokraatit olivat perustamassa Natoa. En muista kahtakaan Naton pääsihteeriä, jotka eivät olisi olleet sosiaalidemokraatteja. Ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen muistutti siitä, että Ruotsi aikanaan yllätti Suomen EU-innollaan.

Antti Rinne ei lämmennyt Natolle eikä uskonut, että Ruotsi olisi liittymässä Natoon ilman sikäläisten sosiaalidemokraattien tukea, vaikka nämä joutuisivatkin syksyn 2018 vaalien jälkeen oppositioon ja Ruotsia hallitsisi Nato-myönteinen allianssi.

Rinne kertoi keskustelleensa asiasta viimeksi maanantaina Norjassa Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa.

– Tässä tilanteessa, jossa nyt eletään, vastaus on, että ei, Rinne vastasi kysymykseen.

Timo Harakka ei usko Ruotsin hakevan Nato-jäsenyyttä.

– Yhtä hyvin voidaan kysyä, liittyykö Venäjä Natoon. Ruotsi ei tule liittymään, ja Suomen ei pidä liittyä Natoon, Harakka painotti.

Juontaja Mörttinen pohti retorisesti, mikä saa Harakan ja Rinteen näin itsevarmoiksi asiassa.

Tampereen työväentalolla löytyi selvä linjaero Nato-asiassa Tuppuraisen ja Harakka–Rinne-duon välille.

Nato-kysymys esitettiin demarivaikuttajille Lännen Median laajassa kyselyssä, johon vastasi yli 500 aktiivista sosiaalidemokraattia. Kysely lähetettiin puoluekokousedustajille, piirihallitusten jäsenille sekä sdp:n paikallisyhdistysten ja järjestöjen johtohenkilöille. Kohderyhmään kuului noin 1 000 sosiaalidemokraattia, joista puolet osallistui kyselyyn. Tulokset ovat vahvasti suuntaa antavia.

Vastaukset kerättiin henkilökohtaisten vastauslinkkien kautta 15.–18. tammikuuta.

Päivän lehti

21.1.2020