Kolumnit Uutiset

Demokratiaan ei ole oikotietä

Luulo ei ole tiedon väärtti.

Näin voi sanoa viimeaikaisesta poliittisesta kehityksestä niin Turkissa, Puolassa, Unkarissa kuin Venäjälläkin.

Yleinen uskomushan oli, että monipuoluejärjestelmä ja vapaat vaalit tuovat automaattisesti mukanaan demokratian, vaan eipä tuonut. Pahin esimerkki on Turkki.

Johtava puolue AKP ja sen presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tuhoamassa maan hentoa demokratiaa. Kemal Atatürkin valtiomallista on jäljellä vain muisto.

Vallankaappauksen jälkiselvittely on ylittänyt kaikki kohtuuden rajat. Media on täydellisessä presidentin ja puolueen valvonnassa, 70 000 henkilöä on pidätetty ja tuhansia tärkeitä virkailijoita, opettajia sekä tutkijoita on vapautettu viroistaan.

Parlamentaarinen demokratia lähtee kolmijako-opista, jossa lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, toimeenpanovaltaa edustaa pääministerin johtama valtioneuvosto ja oikeuslaitos on riippumaton toimeenpano- ja päätösvallasta.

Turkissa kolmijako-opista ei ole jäljellä rahtustakaan. Presidentti toimii itsevaltiaan tavoin ja oikeuslaitos on alisteinen hänen tahdolleen.

Puolassa tiistaina hyväksytty laki rajoittaa perustuslakituomioistuimen toimintaa. Valtaan nousseen populistipuolueen PiS:n johtaja Jarosław Kaczyński sanoo, että perustuslakituomioistuin pyrkii vastustamaan hallituksen politiikkaa. Käytännössä tuomioistuin pyrkii torppaamaan perustuslain vastaisia lakiehdotuksia.

Unkarissa ongelmat ovat samoja kuin Puolassa. Hallitseva puolue Fidesz ei kunnioita perustuslakituomioistuimen päätöksiä ja haluaa sen hallituksen ohjailuun.

Myös mediasensuuri ja opposition toiminnan tukahduttaminen kuuluvat ko. maiden johtajien toimintaperiaatteisiin.

Pitää muistaa, että niin Venäjällä, Turkissa, Puolassa kuin Unkarissakin valta on hankittu vaalivoitolla. Vaikka vaaleissa on etenkin Turkissa ja Venäjällä käytetty kyseenalaisia keinoja, antavat tulokset sentään jonkinlaisen kuvan kansalaisten ajattelusta.

Demokratian arvoa, sen toteutumisen edellytyksiä ja vaatimuksia on vaikea käsittää ihmisten, joilla ei ole demokratian perinnettä. Demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden juurtuminen kansankunnan kestomuistiin vie helposti eliniän.

Vasta kun tunnustetaan vallan kolmijako-oppi, ymmärretään oppositio ja vapaa media demokratiaan kuuluviksi, voi myönteinen kehitys oikeasti alkaa.

Päivän lehti

2.6.2020