Uutiset

Diplomaatin kiinnostus syttyy kaikesta kaikkialla

Helsingissä asuva Anssi Kullberg on yksi niistä harvoista, jotka seuloutuivat 848 muun hakijan joukosta ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille (Kavaku) keväällä 2004.

Moni yrittää sisään useana vuotena peräkkäin, mutta Kullbergiä onnisti heti ensimmäisellä kerralla.

Eikä ihme. Kullbergin ansioluetteloon on kertynyt työkokemusta Ulkomaalaisvirastossa tutkijana ja Suomen suurlähetystössä Pakistanissa harjoittelijana.

Tätä ennen hän opiskeli valtio-oppia Jyväskylässä, Virossa Tartossa ja Ruotsissa Lundissa. Ennen ulkoministeriöön hakeutumista hän alkoi tehdä väitöskirjaa Turun yliopistossa.

Kilpailu Kavaku-paikoista on kova. Monella hakijalla on kokemusta harjoittelusta ulkoministeriössä tai opiskelusta ulkomailla. Missä piilee työn vetovoima?

-Täällä pääsee tekemisiin hyvin monenlaisten asioiden ja alueiden kanssa, Kullberg perustelee valintaansa.

Hän kiinnostui kansainvälisistä asioista jo teini-iässä, kun Berliinin muuri murtui, T¿ekkoslovakian kommunistinen hallinto kukistui samettivallankumouksessa ja Neuvostoliitto hajosi.

-Se veti mukanaan kiinnostumaan tämän päivän politiikasta.

Hippiäinen hävisi mielestä

Haku kansainvälisten asioiden valmennuskurssille on monivaiheinen.

-Eniten aiheutti ahdistusta viimeinen haastattelu. Vaikka siinä vaiheessa todennäköisyys pudota on kaikkein pienin, tilanteena se oli jännittävin.

Kokelaat joutuvat vastaamaan kysymyksiin, joita esittää vajaan 20 hengen haastattelulautakunta. Kullberg kertoo, että hankalimpia olivat kysymykset, jotka koskivat poliittisia mielipiteitä.

-Niihin ei tietenkään ole oikeita tai vääriä vastauksia. Siinä mielessä se oli hyvin hankalaa, mutta ehkä siinä testataan juuri sitä diplomaattisuutta.

Kimurantteja kysymyksiä sateli jo ennen viimeistä haastattelua. Kullbergilta kysyttiin esimerkiksi sitä, mikä on hippiäinen ruotsiksi.

-Oikea vastaus on kungsfågel. Olen lintuharrastaja ja minun olisi pitänyt muistaa se, mutta en millään saanut sitä päähäni.

Haastattelijat eivät välttämättä hae täydellisiä tai tyhjentäviä vastauksia, vaan testaavat myös sitä, kuinka hakija osaa reagoida yllättäviin kysymyksiin.

Kullberg neuvoo valmistautumaan lukemalla sanomalehtiä pitkällä tähtäimellä. Siitä on hyötyä etenkin yleistietokokeessa, jossa testataan monivalintatehtävillä sitä, kuinka hakija on perillä Suomen ja maailman tapahtumista.

-Kysymykset voivat olla melkein mistä vaan. Osan tietysti voi arvata, mutta osaa ei pysty millään lailla ennakoimaan.

Kahden vuoden kypsyttäminen

Kahden ensimmäisen vuoden aikana avustajiksi palkatut työntekijät kypsytetään ulkoasiainsihteereiksi.

Työskentely alkaa valmennuskurssilla, joka jakautuu kahteen osioon. Niiden välissä harjoitellaan jollakin ulkoministeriön osastolla. Kullberg oli ensin Afrikka-yksikössä, ja tällä hetkellä hän työskentelee globaaliasioiden osastolla.

Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu tutustumiskäyntejä toisiin ministeriöihin. Kullbergin kurssi vieraili myös suurlähetystöissä Brysselissä, Moskovassa ja Tukholmassa.

Valmennuskurssin lopuksi avustajat harjoittelevat jossain Suomen edustustossa.

-Yleensä Eurooppaan lähtevät ovat kuusi kuukautta ensimmäisellä postillaan ja tulevat sitten takaisin.

Kullberg lähtee elokuun lopussa Suomen suurlähetystöön Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen kolmeksi vuodeksi. Ensimmäiset kuusi kuukautta lasketaan harjoitteluksi.

Kiirettä ja pitkiä päiviä

Diplomaatin työnkuva käy läpi murrosta, eikä tehtävien määritteleminen ole yksinkertaista diplomaateille itsellekään.

– Se maailma, jossa diplomaatti oli salaisia papereita kuljettava mystinen viestinviejä, on kadonnut.

Tänä päivänä työ on pitkälti virkamiehen arkista aherrusta, johon kuuluvat kokoukset ja neuvottelut sekä erilaisten dokumenttien laatiminen ja lukeminen.

Päivä venyy monesti edustustilaisuuksilla, joissa ei keskitytä hauskanpitoon, vaan luodaan suhteita ja keskustellaan työasioista.

– Yleinen harhaluulo on se, että diplomaatti on sujuvasti ranskaa puhuva snobi, joka naukkailee cocktaileja ja gin toniceja jossain tropiikin auringossa, Kullberg kuvaa.

Kohdemaan aurinkoiset puolet jäävät kuitenkin usein kiireen varjoon. Työn toinen haittapuoli, eläminen 3-4 vuoden jaksoissa, rasittaa etenkin perheellisiä.

-Se on kiehtova, mutta samalla myös raskas piirre. Ei pysty ennustamaan, missä on kolmen vuoden kuluttua.

Kullbergilla ei ole vielä perhettä mukana kuljetettavanaan.
On paljon ihmisiä, jotka eivät mistään hinnasta pakkaisi elämäänsä muuttolaatikoihin ja matkustaisi maailman ääriin.
Diplomaatti sen tekee ja jopa nauttii siitä.

-Näköalapaikalla oleminen on hyvin mielenkiintoista ja kiehtovaa, Kullberg sanoo.

Tie ulkoministeriöön

Diplomaatin ura jää vuosittain monelle vain haaveeksi. Ulkoministeriö valikoi suuresta hakijajoukosta 20-30 uutta virkamiestä aloittamaan kansainvälisten asioiden valmennuskurssilla (Kavaku).

Monivaiheinen hakuprosessi kestää yli puoli vuotta. Tälläkin hetkellä yli 700 hakijaa odottaa tietoa, ovatko he seuraavassa vaiheessa mukana.

Jos kutsu tulee elokuun lopussa pidettävään yleistietokokeeseen, on hakijalla mahdollisesti edessä vielä psykologinen arviointi, kielikokeet ja useita haastatteluja.

Voittajien joukossa selviytyvät aloittavat työskentelyn ministeriössä helmikuun alussa.

Valtaosa hakijoista on naisia. Rekrytoinnista vastaava Christian Lindholm ei osaa sanoa selvää yksittäistä syytä siihen, miksi naisten osuus on kasvanut.

– Naiset pärjäävät haussa hyvin. En olisi hämmästynyt, jos tämän vuoden 700 hakijasta 500 olisi naisia.

Harveneva joukko

Ensi vuonna ulkoministeriöön ei haeta uusia diplomaatinalkuja. Suomelle siirtyvä EU-puheenjohtajuus pitää huolen, ettei aikaa mihinkään ylimääräiseen ole.

Hakuihin vaikuttaa myös valtion tavoite täyttää vain puolet niistä paikoista, joita eläkkeelle jäävä sukupolvi jättää jälkeensä.

– Meidän täytyy jättää ainakin tämä yksi vuosi väliin. Sen jälkeenkin rekrytointi on huomattavasti pienempää kuin aiemmin, Lindholm sanoo.

Kavakun suosio on ollut tasaista.

– Huippuvuosista 1990-luvun puolivälissä, jolloin oli 1 800 hakijaa, ollaan pikkuhiljaa tultu alas normaalille tasolle 600-700 hakijaan, Lindholm sanoo.

Hakijoiden taso nousee hänen mukaansa vuosi vuodelta. Muodollisesti vaaditaan hyvää kielitaitoa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Muutoin opiskeluala tai kertynyt työkokemus voi eri hakijoilla vaihdella paljonkin.

Kavaku on pitänyt pintansa, vaikka leipä saattaa olla leveämpää yksityisellä sektorilla.

– Tehtäviä saa vaihtaa muutaman vuoden välein ja aloittaa alusta. Siinä piilee ehkä tämän koko homman suola, Lindholm arvioi.