Uutiset

Edelleen pieneksi tuomittu puolue

Kristillisdemokraatit siirtyivät uuteen aikaan, kun Bjarne Kallis jätti kesken kauden puolueen puheenjohtajan tehtävät ja kenttäväki valitsi puoluejohtajaksi Päivi Räsäsen. Kallis luopui puheenjohtajan tuolista muodollisesti vapaaehtoisesti, mutta hän myös selvästi turhautui kristillisen puolueen sisäisiin, sen kannatusta nakertaviin kipeisiin riitoihin. Kallis taisteli mielestään liikaa tuulimyllyjä vastaan.

Tuore puheenjohtaja Päivi Räsänen joutuu tietysti vähättelemään puolueensa sisäisten kiistojen merkitystä. Toki kaikissa puolueissa riidellään, mutta kristillisdemokraateilla on käsissään järeä ase: vastustajaa lyödään uskonnolla. Sillä jaettujen iskujen voimaa Räsänen ei voi kuitata normaalina puoluenujakointina. Uskolla lyövät eivät kainostele. Tästä kertoo yksin se, että omat taistelivat EU-vaaleissa Kallista vastaan uskon aseella.

Päivi Räsänen ei pääse aloittamaan puheenjohtajana puhtaalta pöydältä. Hänen keskeisiä tehtäviään on riitojen lopettaminen ja tätä kautta kristillisen puolueen menestyksen turvaaminen. Kalliksen ongelma saattoi olla se, ettei hän antanut periksi. Räsänen ei selviä kuivin sukin kaudestaan, jos hän valitsee toisen tien ja yrittää miellyttää kaikkia. Puheenjohtajan ikävä velvollisuus on vetää linjaa, ottaa kantaa mikä on oikein ja mikä väärin.

Politiikassa vastustajat käyttävät mielellään hyväkseen minkä tahansa puolueen ylilyönnit ja kompuroinnit – ja aivan riippumatta siitä, sanoutuuko puheenjohtaja niistä irti vai seisooko niiden takana.

Päivi Räsänen vakuuttaa jatkavansa Bjarne Kalliksen linjalla. Jossain mielessä tämä on varmasti mahdollista. Kallis on kuitenkin silmiinpistävästi poliitikko ja vieläpä taktikko, mistä ominaisuuksista Räsäsellä ei ole ainakaan tähän mennessä kuin nimellisiä näyttöjä. Itse asiassa Räsäsellä on edessä aika kova urakka, jos hän mielii pestä julkista kuvaansa abortin ja keskioluen vastustajana sekä kansan moraalin valvojana. Kuinka aidosti hän yleensä haluaa kasvaa kansanedustajasta puoluetta yhteen kokoavaksi puheenjohtajaksi?

Päivi Räsänen mietti pitkään ja hartaasti lähtöään kristillisten puheenjohtajakisaan. Hän suostui saatuaan peräämänsä takuut puheenjohtajan töiden ja vastuun jakamisesta. Puheenjohtajan tehtävien jakaminen on idea, joka tuskin koskaan toteutuu kuvitellun kauniilla tavalla. Ei olisi mikään yllätys, jos Räsänen heittää pyyhkeen kehään kauden jälkeen muun muassa liikaa työllistävien edustustehtävien takia. Räsänen epäilemättä arvostaa perhe-elämää, joten mitä tahansa hän ei ole valmis uhraamaan puolueensa menestyksen eteen.

Kristillisdemokraattien perimmäinen ongelma on ystävien puute. Puolue kerää vaaleissa äänistä viitisen prosenttia. Kasvattaakseen valtaansa sen pitäisi liittoutua jonkin toisen puolueen kanssa. Keskusta on vilkuillut kohti kristillisiä, mutta lisättyään kannatustaan se ei tarvitse enää apupuoluetta.