Uutiset

Edellisen laman virheistä ei oteta opiksi

Peruskoulun päättötodistusta vaille jää joka vuosi tuhansia nuoria, ja toisen asteen opinnot jättää kesken hälyttävän suuri joukko.

Juuri näitä pudokkaita uhkaa pysyvä syrjäytyminen työelämästä.

Edellisessä lamassa taloutta kuntoutettiin kovin konstein. Työttömyyden annettiin kasvaa pidäkkeittä. Ajatuksena oli saada palkkakehitys kuriin, kun työvoimaa oli tarpeeksi porttien takana.

Kun talous kääntyi nousuun, ei työttömiä saatukaan takaisin sorvin ääreen kuin osittain. Liian monen ammattitaito oli kilometritehtaalla vanhentunut, yleinen aktiivisuus heikentynyt tai elämänhallinta lipsunut.

Syntyi kymmenien tuhansien pitkäaikaistyöttömien joukko, josta noustaan työelämään lähinnä vain yhteiskunnan erityistoimin.

Nykyhallitus on vahingosta viisastunut. Elvytetään ja pyritään pitämään väki töissä kaikin mahdollisin keinoin. Ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä. Vaikka talouden pudotus oli jopa edellistä lamaa kovempi, työttömyys kasvoi vain parilla prosenttiyksiköllä.

Toinen suuri virhe edellisessä lamassa tehtiin, kun perusopetuksesta tingittiin luokkakokoja suurentamalla ja tukiopetusta vähentämällä. Laman jälkiseurauksena syntyi ihan uusi ihmisryhmä, koulupudokkaat.

Vaikka talouskasvu oli laman jälkeen harvinaisen rivakkaa ja nousukausi ainutlaatuisen pitkä, ei perusopetukseen jääneitä heikkouksia kyetty kokonaan korjaamaan.

Nyt kunnat ovat pahemmassa kurimuksessa kuin 1990-luvun alussa. Ja mihinkäs muuhun merkittävät säästöt kohdistuisivat kuin perusopetukseen.

Luokkakokoja suurennetaan lähes joka kunnassa ja tukiopetuksesta nipistetään yhä lisää. Viime vuonna tukipetusta vähennettiin keskimäärin neljänneksellä.

Hirvittävä määrä, kun tarve olisi ollut kasvattaa tukiopetusta vastaavalla prosenttimäärällä.

Historia toistaa viiveellä itseään. Ne oppilaat, jotka nyt jäävät tarvitsemaansa tukipetusta ja yksilöllistä ohjausta paitsi, uhkaavat pudota kelkasta.

Kun lukihäiriö, keskittymisongelmat tai muu oppimista vaikeuttava seikka tekee koulukäynnistä vastenmielistä, kumuloituvat ongelmat. Koulusta tulee itsetunnon ja elämänilon vievä riippakivi.

Mitä nopeammin näihin ongelmiin päästään kiinni, sitä helpommin ne olisivat hoidettavissa. Tunti, kaksi tukiopetusta viikossa ja opettajalle mahdollisuus paneutua oppilaaseen yksilönä auttaisivat jo pahimpien karikoiden yli.

Mitä myöhemmin ongelmiin tartutaan, sitä vaikeampaa asioiden korjaaminen on. Panostusten hintakin nousee potenssissa.

Suomella ei tulevaisuudessa ole varaa pudokkaisiin. Huoltosuhde vääristyy muutenkin suurten ikäluokkine siirtyessä eläkkeelle. Ovelle kolkuttaa myös orastava työvoimapula. Jokainen tekevä käsipari tarvitaan yhteistä kakkua kasvattamaan.

Jokainen perusopetuksesta säästyvä euro varastetaan lasten tulevaisuudesta.

Päivän lehti

19.1.2020