Uutiset

Edes hitaasti ja myöhässä

EU:n
Brysselin huippukokous löysi lopulta hyvässä hengessä ja yksimielisyyden leimaamana sovinnon talouskriisin ongelmien ratkaisun seuraavasta siirrosta.

Sovinnollisuudesta on kiittäminen Eurooppa-neuvoston pysyvää puheenjohtajaa, belgialaista Herman Van Rompuyta, joka teki ankarasti työtä ratkaisujen läpiviemiseksi. Tukea hän sai EU:n virkakoneistolta.

Eurooppaan syntyy pysyvä vakausrahasto. Ratkaisu on merkittävä, sillä rahaston myötä euroalue hitsautuu yhteen, talouden suunnittelu paranee ja saa uutta pohjaa, minkä lisäksi päättäjien käsissä on uusi ase talouden notkahduksia vastaan.

EU-johtajien päätöksen takana on halu rauhoittaa edelleen levottomia markkinoita. Päätös ei edusta äärimmäisen raskasta sarjaa, paremminkin sen linjan kuvaajaksi sopii sanonta ”toivotaan, toivotaan”.

Rahamarkkinoiden vastauksesta päätellen talouden laineet ovat edelleen korkeita, tosin merkkejä ei ole myöskään siitä, että EU-huippukokous olisi ollut olojen vakiinnuttamisen näkökulmasta suuri pettymys.

EU teki Brysselissä sen, mihin jokainen jäsenmaa saattoi yhteisessä neuvottelupöydässä sitoutua. Lisää päätöksiä on toki tulossa, jos tilanne sitä vaatii, mutta ne ovat edessä joka tapauksessa ensi vuoden puolella.

EU on lopulta sangen raskas, hitaasti liikkuva organisaatio tiukassakin paikassa. Päätöksiä sentään syntyi, kun jaksoi odottaa.

Nyt katseet kääntyvät yksittäisiin EU-maihin. Niiden on saatava valtion tulot ja menot tasapainoon, kuritettava ankaralla kädellä hyvinvoinnin turvaamista velan varaan ja ottamaan laskuihin myös velan takaisin maksu.

EU-vetoinen keskustelu on saattanut ruokkia euroalueen kansalaisten keskuudessa käsitystä, että talouden kaikkein tärkeimmät ratkaisut tehdään Brysselissä – ehkä osa poliitikoistakin näkee tilanteen näin.

Eurooppalaisilla valtioilla on esimerkit surkean kansallisen talouspolitiikan seurauksista. Sekä Kreikka että Irlanti ovat ahdingossa, josta toipuminen vie vuosikausia – ehkä odottamattomankin pitkän ajan – ja jossa laskua maksavat poliitikkoihin pahoin pettyneet kansalaiset.

Kreikan ja Irlannin kilpailukyky on heikko, mikä on toipumisen este. Kumpaakin maata uhkaa poliittinen mullistus, jonka lopputulosta saati seurauksia on hankala ennustaa.

Suomi on selvinnyt tähän mennessä eurooppalaisen talouden myllerryksestä jopa hämmästyttävän pienin vaurioin. Valtion taloudellinen tila ei ole missään mielessä hyvä, silti monet talouden mittarit osoittavat siedettäviä lukemia. Rohkaisevaa on ennen muuta talouden kasvun elpyminen.

Suomalaisten on kuitenkin turha toivoa, että nykyisestä elintasosta voi pitää kiinni: myös Suomen on saatava julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen onkin odotettavissa kovia päätöksiä.

Päätökset ovat hallituksen esityslistalla sen pohjasta riippumatta.

Päivän lehti

7.6.2020