Uutiset

Eduskunta on vähän hidas hiihdon kuningattarelle

Ohi on, ihan kohta.  Kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström ei ole näissä eduskuntavaaleissa ehdokkaana, mistä hän on helpottunut.
 
– Kahleet ovat poissa nilkoista ja toisesta kädestä. Pian ne lähtevät pois myös toisesta kädestä, naurahtaa Matikainen-Kallström ja tarkoittaa sitä, että vanhan eduskunnan muodollinen olemassaolo sitoo häntä vielä pari viikkoa.
 
Hän ei tiedä, mitä jatkossa tulee tekemään. Mitään yksittäistä syytä poisjättäytymiselle ei ole.
 
– Minulla tuli tänä vuonna 20 vuotta täyteen politiikassa. On aika etsiä elämään uutta näkökulmaa ja uudistua. En missään tapauksessa lähde ovet paukkuen.
 
Voitko joskus vielä palata politiikkaan?
 
– Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. 
 
Poliitikkouran tärkein opetus Matikainen-Kallströmille on ollut se, ettei koskaan tiedä, mitä huominen tuo tullessaan.
 
– Jos illalla on jotakin sovittu, aamulla kaikki voikin olla toisin.
 
Hän ei halua kertoa esimerkkejä, joissa aamu olisi yllättäen ollut iltaa ”viisaampi”, mutta etenkin kuluneella vaalikaudella päätöksiä tehtiin paljon julkisuuden kautta. Hän vierastaa sellaista.
 
– Aina on jotkut vaalit tulossa ja julkisuudesta kilpaillaan. Silloin käy helposti vielä niin, että ne kansanosat, jotka koviten huutavat ja vaativat, saavat tahtonsa läpi. Minun mielestäni pitäisi ajatella ensisijaisesti sitä suurta hiljaista enemmistöä. Meidän päätöksentekijöiden pitäisi nousta osapuolten yläpuolelle.
 
Diplomi-insinöörinä Matikainen-Kallström on tottunut myös perustamaan päätöksensä tutkittuihin tosiasioihin eli faktoihin.
 
– Mutta politiikassa se ei aina mene niin. Allekirjoitan täysin vihreiden 
 
Osmo Soininvaaran mielipiteen, että eduskunnassa tehdään paljon päätöksiä fiiliksen mukaan.
Eduskuntaan noustessaan 2004 Matikainen-Kallströmillä ei ollut erityisiä tavoitteita, joita hän olisi tullut varta vasten ajamaan. Ajatuksissa oli kovia asioita, kuten työllisyyden parantaminen ja talouskasvun aikaansaaminen, mutta ne olivat puolueen tavoitteita yleisemminkin. 
 
Kuluneella eduskuntakaudella hän on ollut valtiovarainvaliokunnan jäsen, talousvaliokunnan varapuheenjohtaja ja eduskunnan pankkivaltuuston jäsen eli näköalapaikoilla talousasioissa.
 
– Ulkoiset tekijät ovat valitettavasti sotineet työllisyyttä ja talouskasvua vastaan, enkä koe henkilökohtaisesti epäonnistuneeni näiden asioiden parantamisessa. Muutenkin on niin, ettei eduskunnassa pysty yksin kovin paljon tekemään. Se on tiimityötä, mutta tiimiin voi yksikin edustaja vaikuttaa osaamisellaan.
 
Kreikan ensimmäinen lainoituspäätös on jäänyt häntä hiukan vaivaamaan.
 
– Alun perin vastustin Kreikan lainoittamista, mutta en saanut enemmistöä ajatukseni taakse. Kun ensimmäinen lainapäätös oli tehty, ei ollut enää mitään järkeä vastustaa toista pakettia. Ne olivat niin sidoksissa keskenään.
 
Suomen huonoimmaksi haukutun Kataisen-Stubbin hallituksen suurin ongelma on Matikainen-Kallströmin mielestä ollut laaja pohja, jolloin pikkupuolueet ovat päässeet usein vaa’ankielen asemaan. Asioista sopiminen on ollut vaikeaa, eikä enemmistön tahto ole aina toteutunut.
 
– Lisäksi Matti Vanhasen hallituksen ajoilta on peräisin käytäntö, että ministereillä on yksinoikeus oman hallinnonalansa asioihin. Ei ole enää iltakouluja, joissa ministerit pohtisivat yhdessä asioita, vaan yksittäinen ministeri voi tuoda hyvin radikaalin esityksen suoraan hallituksen päätettäväksi. Silloin kokonaisuus ja kokonaisetu hämärtyvät.
 
Matikainen-Kallström palaisi hallitustyöskentelyssä käytäntöön, jossa ministerit pohtivat asioita iltakoulussa. Keskustajohtaja Juha Sipilän puheet hallituksen ”kollegiaalisesta päätöksenteosta” Matikainen-Kallström tulkitsee tarkoittavan juuri paluuta entiseen.
 
– Siinä pääministerillä on vastuu viedä eteenpäin yhteisiä päätöksiä niin, että strateginen päämäärä toteutuu. Se vaara tietysti on olemassa, että pääministeri vetäytyy kollegion selän taakse.
 
Edelleen noin tuhat kilometriä talvessa hiihtävä entinen hiihdon olympiavoittaja on lopen kyllästynyt vatvomaan hiihdon dopingjupakkaa, jossa häntäkin epäiltiin vippaskonstien käytöstä.
 
– Viranomaiset ovat todenneet, ettei syytöksissä ole kohdallani mitään perää, ja olen itse tiennyt sen koko ajan. Siitä huolimatta minut, tai kenet tahansa ja melkein missä asiassa tahansa, voidaan näköjään lynkata. Koen sen täysin kohtuuttomana. 
 
Eduskunnassa entisillä urheilijoilla ei ole mitään omaa ”kerhoa”, mutta urheilijataustaiset edustajat kokevat Matikainen-Kallströmin mukaan tiettyä sielujen sympatiaa.
 
Eräät eduskunnan ulkopuoliset luottamustoimet, kuten puheenjohtajuudet Tekniikan Akateemisten Liitto TEKissä ja Karjalan Liitossa, pitävät jatkossa Matikainen-Kallströmin kiinni maailmanmenossa. Hän on esimerkiksi huolissaan lasten ja nuorten matematiikan taitojen heikkenemisestä, jonka seurauksena moniin matemaattis-luonnontieteellisiin ammatteihin ei pian enää ole osaajia.
 
– Matematiikka pitäisi saada takaisin pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa.
 
Karjalan palauttamisen suhteen Matikainen-Kallström on liittonsa ja samalla Suomen valtion virallisen linjan takana: palautusta ei vaadita, mutta siitä voidaan toki keskustella. 
 
Luovutetuilla alueilla Marjo Matikainen-Kallström on käynyt monta kertaa ja kokee olevansa sydämeltään karjalainen.
 
– Isäni on syntyisin Viipurin maalaiskunnasta ja äitini Viipurin kaupungista. Tunnistan karjalaiset luonteenpiirteet itsessäni. 
 
– Sitähän sanotaan, että karjalainen voi itkeä ja nauraa samassa lauseessa, tai että karjalaiset hautajaiset ovat iloisemmat kuin häät jossakin muualla. Niin se on, tunteet ovat pinnassa. (LM-HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

9.4.2020