Uutiset

Eduskunta vesitti naamioitumislain

Suomeen ryhdyttiin parisen vuotta sitten laatimaan lakia, joka kieltäisi – tai ainakin rajoittaisi – mielenosoitukset naamioituneena. Eduskunta havahtui pohtimaan naamioitumiskieltoa sen jälkeen, kun kourallinen mielenosoittajia, joista osa oli naamioituneita, ryhtyi terrorisoimaan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle matkaavia vieraita. Varoittavia esimerkkejä naamioiden suojassa tehtyjen hyökkäysten seurauksista saatiin myös ulkomailta mielenosoituksista, jotka olivat tosiasiassa etukäteen järjestettyjä väkivaltaisia mellakoita.

Eduskunta hyväksyi naamiointikieltolain perjantaina. Laissa toteutui eduskunnan lakivaliokunnan tahto. Valiokunta ”katsoi laittomana naamioitumisena pidettävän vain sellaista tunnistamattomaksi naamioitumista, joka liittyy naamioituneen henkilön ilmeiseen tarkoitukseen ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta”. Näin valaisee lakivaliokunnan ja nyt siis naamiointikieltoa koskevan lain keskeistä sisältö eduskunnan verkkotiedote. Hallituksen mielestä oli aiheellista kieltää osittainenkin naamioituminen ilman asiallista syytä.

Eduskunta vesitti hallituksen esityksen niin täydellisesti, ettei lailla ole arkielämässä nimeksikään merkitystä. Viranomaisille laki onkin pettymys.

Poliisin on jokseenkin mahdotonta etukäteen arvioida, koska naamioituneiden mielensoittajien tarkoitusperät ovat väkivaltaisia. Kaiken lisäksi jo voimassa olevien lakienkin mukaan poliisin on tietysti tehtävä kaikki mahdollinen näköpiirissä olevien väkivaltaisuuksien estämiseksi. Poliisin työtä järjestyksen ylläpitämisessä naamioitumislaki tuskin lainkaan helpottaa.

Lain valmistelua ja sitä siivittänyttä keskustelua leimasi suoranainen saivartelu. Aivan paikallaan oli vakavasti miettiä, onko naamion taakse piiloutuminen joskus, äärimmäisen harvoin, perustelua mielenosoittajan ja hänen omaistensa suojelemiseksi. Kuten arvata saattoi, hallituksen tiukan linjan vastustajat saivat sotketuksi asiaan jopa joulupukin! Erityisen innokkaasti lain vesittämiseksi toimivat vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat.

Suomalaisten perustuslaillinen oikeus ilmaista mielipiteitään myös mielenosoituksissa ei ollut missään vaiheessa uhattuna, vaikka hallituksen esityksen vastustajat näin inttivät. Miksi sanojensa ja tekojensa takana seisovan kansalaisen pitäisi missään tilanteessa naamioitua, salata henkilöllisyytensä? Turha tätä on kieltää: mellakoissa on esiintynyt väkeä, joka naamioituu vain siksi, ettei heidän tarvitse kantaa teoistaan asiaankuuluvaa vastuuta. Lain vesittäjät eivät vahingossakaan ole tätä tosiasiaa sanoneen ääneen.

Eduskunnan löysä päätös kääntyy pahimmassa tapauksessa naamioitumiskiellon perimmäistä tarkoitusta vastaan. Toivottavasti naamiota suosivat mellakoitsijat eivät sentään lue eduskunnan kantaa niin, että naamioiden käyttö mielenosoituksissa on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

Päivän lehti

5.4.2020