Uutiset

Eduskuntaryhmillä on tarvittaessa valmius kokoontua nopeasti, jos koronatilanne pahenee ja tarvitaan valmiuslakia

Joulutauolle jäänyt eduskunta voidaan joutua kutsumaan koolle ennenaikaisesti valmiuslain takia.
Pääministeri Sanna Marin antoi lyhyen haastattelun ennen hallituksen ja eduskuntapuolueiden neuvottelujen alkua maanantaina. Kuva: Arttu Laitala
Pääministeri Sanna Marin antoi lyhyen haastattelun ennen hallituksen ja eduskuntapuolueiden neuvottelujen alkua maanantaina. Kuva: Arttu Laitala

Kaikilla eduskuntaryhmillä on valmius kokoontua poikkeuksellisesti myös eduskunnan istuntotauon aikana, jos valmiuslaki halutaan ottaa käyttöön tai muut hallituksen esitykset sitä vaativat.

Tämä oli yhteenveto keskustelusta, jonka hallitus kävi maanantaina illan suussa kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Myös oppositiopuolueet olivat saaneet kutsun osallistua.

Eduskunta jäi tiistaina istuntotauolle, joka kestää 2. helmikuuta saakka, ellei puhemies päätä sitä ennen kutsua eduskuntaa koolle.

Tilaisuudessa THL:n asiantuntijat kävivät läpi koronaepidemian ja sen vaatiman sairaanhoidon tilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä.

Marinin mukaan tarkoituksena oli kartoittaa skenaarioita, joita on edessä, jotta päättäjät voivat varautua kaikenlaisiin tilanteisiin ja hallituksella olisi selkänoja toimia, jos tilanne nopeasti muuttuisi.

Vielä tässä vaiheessa valmiuslaille ei nähdä tarvetta. Marin on aikaisemmin korostanut, ettei sitä voida ottaa käyttöön vain varmuuden vuoksi.

Kovempia toimia voidaan tarvita

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoi tapaamisen jälkeen, että kaikki eduskuntaryhmät kertoivat valmiudestaan kokoontua tarvittaessa nopeasti myös istuntotauon aikana.

– Etäyhteyksien avulla ryhmäkokoukset ovat helposti mahdollisia. Eduskunnan koolle kutsuminen on puhemiehen tehtävä, josta ei sinänsä tarvitse kysyä ryhmien mielipidettä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sai asiantuntijoiden alustuksista sen kuvan, että vaikka tartuntojen kasvu on taittunut, voidaan nopeasti olla siinä tilanteessa, että tarvitaan kovempia toimia ja mahdollisesti valmiuslakia.

– Hallituksella on operatiivinen vastuu tehdä päätöksiä ja esityksiä.

– Luulen kaikkien oppineen viime keväästä sen, että valmiuslain käyttöönotolle pitää olla hyvät perusteet. Siinä tilanteessa haluaisin myös jo nähdä, mitä hallitus aikoo tehdä, eli ne asetukset, mihin poikkeustilaa käytetään, Orpo sanoi.

Jos valmiuslakiotettaisiin käyttöön, valtioneuvoston pitäisi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa ensin todeta, että Suomessa vallitsevat poikkeusolot. Sen jälkeen olisi annettava käyttöönottoasetus siitä, mitkä valmiuslain pykälät otetaan käyttöön.

Käyttöönottoasetus olisi vietävä välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättäisi, saako asetus jäädä voimaan.

Jos käyttöönottoasetusta ei olisi viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, se raukeaisi.

Britannian tilanne voi vaatia lisätoimia

Hallituksenja eduskuntapuolueiden tapaamisessa käytiin läpi myös Britannian vaikeaa koronatilannetta.

Suomi kielsi maanantaina matkustajalennot Britanniasta Suomeen kahdeksi viikoksi. Syynä on Britanniassa todettu koronaviruksen uusi muunnos, jota pidetään aikaisempaa tartuttavampana.

– En sulje pois lisätoimia. Tilanne on vakava. Aina pitää olla valmis toiminaan sen mukaan, mitä on edessä, Marin sanoi.

PääministeriMarin kommentoi lyhyesti myös suomalaisten kotiutusta al-Holin internointileiriltä. Suomi toi sunnuntaina Syyriasta maahan kaksi äitiä ja heidän kuusi lastaan.

Hallitus päätti lasten kotiuttamisesta jo vuosi sitten. Marinin mukaan erityisedustaja Jussi Tanner on toiminut hallituksen linjauksen mukaan.

– Viranomaiset ovat arvioineet kokonaistilannetta yksilöiden tilanteista käsin. On katsottu, miten lasten oikeuksien toteutuminen voidaan turvata.

Marin myönsi, että naisten ja lasten kotiutukseen liittyy myös turvallisuusriskejä. Hän ei lähtenyt niitä kuitenkaan avaamaan.

– Uskon, että viranomaiset ovat käyttäneet erittäin huolellista harkintaa.

Valmiuslaki

Valmiuslain perusteella sosiaali- ja terveysministeriöllä ja aluehallintovirastolla olisi mahdollisuus ottaa sairaaloiden ja sote-yksiköiden toiminta tiukasti määräysvaltaansa.

Kunnat voisivat luopua kiireettömän hoidon aikarajoista, jotta voimavarat voidaan ohjata koronaepidemian hoitoon.

Lisäksi terveydenhoitolalla ja muun muassa sosiaalitoimessa voitaisiin tilapäisesti poiketa esimerkiksi lepoaikoja ja ylityötä sekä vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.

Myös liikkumista voitaisiin rajoittaa, kuten viime keväänä tehtiin Uudenmaan rajoilla.

Hallituksen olisi päätettävä, mitkä kohdat valmiuslaista otettaisiin käyttöön. Valmiuslain asetukset ovat tiettävästi valmiina, mutta niiden perusteluja pitäisi päivittää.

Menot