Uutiset

Eero Huovinen: "Ihmisillä on kova armon jano"

Helsingin piispa Eero Huovinen toteaa Hiippakuntauutisissa, että yksi hänen huonoista tavoistaan on taipumus myöhästymiseen.

”Huonojen tapojen” vastapainoksi Huovisella ei omien sanojensa mukaan ole mitään ”kunnollisia” harrastuksia. Jotkut tosin saattavat pitää salonkikelpoisena harrastuksena himolukemista. Huovinen lukee koko ajan romaaneja ja tietokirjoja laidasta laitaan.

Eikä huono harrastus ole myöskään kirjoittaminen. Piispan kynästä on lähtenyt monia mielenkiintoisia teoksia. Parhaillaankin Huovinen kypsyttelee seuraavan kirjansa aiheita, kärsimystä ja iloa.

Kristillisestä armosta on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti, ja Huovinen on aistinut, että nykyihmisillä on suuri armon jano. Kysymykseen armosta hän törmäsi myös lukiessaan Leena Lehtolaisen uutuuskirjaa Jonakin onnellisena päivänä.

– Luin kirjaa, ja kaiken keskellä ilman mitään varoitusta, sivulla 249 on lause: ”Ei kai Jumala minulle voinut armoa antaa?” Tämä lause rupesi puhumaan minulle.

Huovinen lisää, että Lehtolaisen kirja ei ole lainkaan uskonnollinen, vaan lähinnä verta, viinaa, väkivaltaa, työttömyyttä sekä rakkautta ja sen etsimistä.

– Ja sitten yhtäkkiä tällainen lause: ”Ei kai Jumala minulle voinut armoa antaa?”

Noihin muutamiin sanoihin kiteytyy piispan mukaan monen ihmisen kysymys ja epäily.

– Ja minun tehtäväni on sanoa, että kyllä voi, Huovinen toteaa.

Hänen mukaansa ihmiset kyllä aavistavat, että Jumala on olemassa ja armo on olemassa.

– Mutta silti monet epäilevät, ulottuuko armo heihinkin asti.

Vanhan kristillisen sanonnan mukaan jokainen, joka uskoo, pääsee taivaaseen. Piispa Huovinen ilmaisee saman asian hieman toisilla sanoilla.

– Eli jokainen, joka toivoo, pääsee taivaaseen. Uskohan on pohjimmiltaan toivomista.

Kenenkään toiveen vilpittömyyttä ei Huovisen mukaan voi testata, koska se veisi armolta kokonaan pohjan pois. Hän muistuttaa Jeesuksen vierellä ristillä roikkuneesta roistosta, joka pyysi Kristusta muistamaan häntä valtakunnassaan.

– Mies ei edes pyytänyt päästä taivaaseen, vaan muistamaan hänet Jeesuksen tullessa valtakuntaansa. Ja Jeesus vastasi: Totisesti tänä päivänä olet minun kanssani paratiisissa.

Huovinen vierastaa sen testaamista, kuinka hyvin osaamme toivoa.

– Monen ihmisen toivo on vain pienen pieni kipinä, ja joidenkin toivo ei kuulu kuin hiljaisena huokauksena, hän kuvailee.

Armo ei Huovisen mukaan ole mikään pääsylippu taivaaseen, vaan pikemminkin lääke, kuolemattomuuden lääke.

– Armo alkaa vaikuttaa jo ihmisen tässä elämässä. Ei siinä ensimmäiseksi kysytä, pääsenkö taivaaseen. Etsivä haluaa armon keskelle elämää, ja tänne se myös annetaan.

Armon vaikutuksesta ihminen tajuaa, että jos Jumala on ollut hänelle näin hyvä, niin enhän minä voi olla paha toisille.

– Armo on rakkaudettomuuden vastalääke, joka ohjaa ihmisen rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä.

STT