Uutiset

Ehdokkaat puolustavat homoavioliittoja

Yli puolet Hämeen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaista sallisi homoavioliitot. 56 prosenttia Hämeen Sanomien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä, että Suomeen on saatava sukupuolineutraali avioliittolaki.

Puolueista eniten homoliittojen kannalla ovat SKP:n, vihreiden, piraattien, SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokkaat.

-Miksi tästä yleensä edes tarvitsee puhua. Ei se ole keneltäkään pois, ihmettelee riihimäkeläinen Marko Romppanen (vihr.).

Keskustan ja muutoksen kannat jakautuvat kysymyksessä tasan, sen sijaan kokoomuksen ehdokkaista 54 prosenttia on kielteisellä kannalla. Selkeimmin samaa sukupuolta olevien avioliittoja vastustavat kristillisdemokraatit, vapauspuolue, seniorit sekä perussuomalaiset.

-Avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Näin se ymmärretään lähes kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa kautta historian. Rekisteröity parisuhdelaki turvaa homo- ja lesboparien perintö- ym. oikeudet, sanoo hämeenlinnalainen Teija Arvidsson (kd.)

Valtionkirkko?saa puolustajia

Yli 60 prosenttia ehdokkaista säilyttäisi valtionkirkon sekä koulujen uskonnonopetuksen. Tätä mieltä ovat etenkin keskustan, kristillisdemokraattien, kokoomuksen, senioreiden ja perussuomalaisten ehdokkaat.

-Kouluissamme tulee jatkossakin olla uskonnon opetusta ja joulujuhlissa laulaa Hoosiannaa ja keväällä Suvivirsi. Ei suvaitsevaisuus tarkoita sitä, että luovumme perinteistä, perustelee kantaansa loppilainen Timo Heinonen (kok.).

Vapauspuolue, SKP, piraatit, muutos, vihreät ja vasemmistoliitto ovat toista mieltä.

-Valtion tulisi edistää tieteellistä maailmankatsomusta ja aktiivisesti yrittää vähentää uskontojen merkitystä ihmisten elämässä. Kirkon verotusoikeus on poistettava, sanoo riihimäkeläinen Harry Storbacka (pir.).

Pakolaiskiintiötä?ei varaa pienentää

Kolme neljästä kansanedustajaehdokkaasta katsoo, ettei Suomen tule pienentää pakolaiskiintiötään.

-Pakolaiskiintiöistä, turvapaikanhakumenettelystä ja käytännöistä olisi hyvä sopia EU:n tasolla yhteisin pelisäännöin, jolloin haitalliset lieveilmiöt vähenisivät. Suomi ei voi olla ”vapaamatkustaja” kansainvälisten humanitaaristen kriisien suhteen, kun paljon meitä köyhemmätkin maat niiden hoitoon osallistuvat, arvioi hämeenlinnalainen Iisakki Kiemunki (sd.).

Osa ehdokkaista olisi valmis jopa nostamaan kiintiötä.

-Kannatan vuosittaisen kiintiön kasvattamista 750:stä yhteen tuhanteen. Suomi valitsee pakolaisleireiltä eniten apua tarvitsevat kiintiöpakolaiset. Määrä on niin pieni, ettei sillä ole suurta kansantaloudellista merkitystä, mutta se kuitenkin auttaa merkittävää määrää kaikkein hädänalaisimmassa asemassa olevia ihmisiä, toteaa riihimäkeläinen Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

Puolueista ainoastaan muutoksen, senioreiden, perussuomalaisten ja piraattien ehdokkaat ovat sitä mieltä, että kiintiötä tulisi pienentää reilusti.

-Vaikka varsinainen pakolaiskiintiö ei ole ydinongelma, perheenyhdistämisien kautta heidän ym. turvapaikanhakijoiden ja elintasosiirtolaisten määrä moninkertaistuu. Suomalainen veronmaksaja ei takuuvarmasti halua sellaisia eläteikseen. Suomen ei missään tapauksessa pidä toimia koko maailman sosiaalivirastona, sanoo asikkalalainen James Hirvisaari (ps.). (HäSa)