Uutiset

Ehdokkaiden luokassa istuttiin rauhassa ja riitelemättä

Opetusalan ammattijärjestön Kanta-Hämeen alueyhdistyksen vaalipaneeliin osallistuneet kansanedustajaehdokkaat ovat hyvin perillä koulumaailman nykytilasta. Muun muassa siitä, että Suomessa lakkautettiin 2000-luvulla tuhat koulua ja että 12 000 uutta oppilasta kohden ei ole palkattu yhtään uutta opettajaa.

Kansanedustajaehdokkaiden mielestä paras tapa taata koulutuksen rahoitus tulevaisuudessa on huolehtia suomalaisten työllisyydestä. Kaikki vannoivat myös tasa-arvoisen ja ilmaisen koulutuksen nimeen.

Opettajien ja joidenkin ehdokkaiden ajatukset menivät ristiin siinä, pitäisikö opetusta järjestää valtionosuuksilla vai hankerahoituksella. Opettajat pitävät hankerahoitusta byrokraattisena ja hankalana, ehdokkaiden mielestä se on tapa varmistaa, ettei kunta käytä valtionosuuksia johonkin opetusta ”tärkeämpään”.

– Korvamerkitty raha pitää saada takaisin, ja jos tehdään muutoksia tuntijakoon, se pitää korvata kunnille, sanoi Teija Arvidsson (kd.), joka näki yksityisen rahoituksen lisäämisen mahdollisena ratkaisuna yliopistoille.

Vihreiden Kirsi Ojansuu ei usko valtionosuuksien kasvuun.

– Niitä ei voida juuri lisätä. Tämä on inhorealistisesti sanottu, mutta totta.

Ojansuun löysi säästämismahdollisuuden ammattikorkeakoulujen verkostosta, jota hänen mielestään on syytä tiivistää pieniä yksiköitä karsimalla.

Julkisella vai yksityisellä rahalla?

Sarí Rautio (kok.) sanoi puolueensa sitoutuneen koulutusmäärärahojen pitämiseen nykyisellä tasolla.

– Rahat pitää käyttää mieluummin opetukseen kuin seiniin. Niin kipeältä kuin kyläkoulujen lakkauttaminen tuntuu, se voi olla parempi vaihtoehto. Parasta olisi se, että erilaiset lapset erilaisista perheistä käyvät lähikoulua.

Tarja Filatov (sd.) haluaa voimaan lain, jossa valtiovalalle asetetaan tiukempi opetuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö. Yksityistä rahoitusta hän ei kannata.

– Haluan pitää koulumme enemmän sivistysmallisena. Eivät yritykset rahoita kouluja hyvää hyvyyttään.

Ehdokkaat halusivat suurimman opetusryhmänkoon kirjattavaksi lakiin, vähintään asetukseen.

– Tällä hetkellä ykkös- ja kakkosluokilla on keskimäärin 19, 5 oppilasta, mikä on ihan hyvä. Mutta jos ryhmäkoko kirjataan lakiin, pitää huomioida mikä on tarkoituksenmukaista ja järkevää, sanoi Jaana Paavilainen (kesk.)

Perussuomalainen kaipaa kuria

James Hirvijärvi (ps.) oli huolissaan kurista ja sanoi katsovansa kouluasioitakin maahanmuuttoa vastustavasta perspektiivistä.

– Maahanmuuttajalapset tuovat kouluun rauhattomuutta. Mihin se kuri on kadonnut? Onko syynä tasapäistävä peruskoulusysteemi? kysyi Hirvijärvi.

Vaalipaneelin yleisöä kiinnosti muun muassa, oliko viime vuonna Hämeenlinnassa toteutettu opettajien lomautus ehdokkaiden mielestä hyvä ratkaisu. Kristillisdemokraattien Arvidsson vastusti aikoinaan päätöstä, mutta sitä kannattaneet kunnanvaltuutetut tunnustivat avoimesti tehneensä huonon päätöksen erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

– Päätös oli typerä. Solidaarisuussyistä tehty kokeilu, jota ei pidä toistaa, sanoi Ojansuu.

– Kyllä siitä säästöjä kertyi, mutta vähemmän kuin odotettiin, myönsi Filatov.

Keskiviikkoiltana järjestetty vaalipaneeli kiinnosti runsasta kahtakymmentä ihmistä. (HäSa)