Uutiset

Ei ainakaan yhtään liian aikaisin

Kansalaissodassa vuonna 1918 ja sen jälkeen menehtyneiden punaisten siunaustilaisuus järjestetään lauantaina Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla.

Asiasta kertova uutinen piti eilen lukea lehdestä kahteen kertaan. Ainakin minulla on ollut se käsitys, että Hämeenlinnan punaisten haudat olisi siunattu jo vuosikymmeniä sitten.

Käsitys on nähtävästi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian perua. Romaanisarjan kolmannessa osassa Pentinkulmalla järjestetään punavainajien siunaustilaisuus välirauhan aikaan vuonna 1940, eli pian talvisodan päätyttyä.

Joillakin paikkakunnilla näin tehtiin todellisuudessakin, ja paljon punaisten hautoja siunattiin myös jatkosodan jälkeen 1940-luvun lopulla kansallisen sovinnon tunnelmissa.

Hämeenlinnan lisäksi monilla muillakin paikkakunnilla punaisten hautoja on siunattu vasta viime ja tällä vuosikymmenellä. On jollain lailla ymmärrettävää, ettei siunauksia toimitettu heti repivän sisällissodan jälkeen, mutta yli 80 vuotta on pitkä aika.

Tämä kertoo sisällissotien yleensä ja erityisesti Suomen sisällissodan tragiikasta. Sota vaati lähes 36 000 uhria, joista 27 000:n lasketaan kuuluneen punaisten puolelle. Uhreista alle 10 000 kuoli varsinaisissa taisteluissa. Suurin osa kuoli vankileireillä nälkään tai sairauksiin. Myös teloitettujen ja murhattujen määrä on suurempi kuin taisteluissa kaatuneiden määrä.

Sisällissodan jälkeen varsinkin hävinneen osapuolen eli punaisten oli helpompi vaieta järkyttävistä tapahtumista kuin käydä niitä läpi. Haavoja ei haluttu repiä uudelleen auki.

Menehtyneiden punaisten omaisista valtaosa kuului kirkkoon, ja heille siunaamaton hauta on aiheuttanut surua ja ehkä häpeääkin. Siksi siunaustilaisuus on tärkeä vielä vuosikymmenten jälkeenkin.

Valkoisten puolella tilanne oli alunalkaen toisenlainen, sillä kaatuneet ja surmatut valkoiset haudattiin yleensä kotipitäjiensä hautausmaihin, ja he saivat kirkollisen siunauksen.

Viime vuosina punavainajien siunaustilaisuuksia on järjestetty etenkin sellaisilla paikkakunnilla, jonne on haudattu paljon muualta kotoisin olleita vainajia. Tällaisia ovat muun muassa vankileiripaikkakunnat, kuten Hämeenlinna.

Poltinahon kasarmeilla toimi kansalaissodan jälkeen suuri vankileiri, jonne koottiin jopa 12 000 punavankia. Heistä suurin osa oli muualta kuin Hämeenlinnasta. Poltinaholle koottiin esimerkiksi kaikkien muiden leirien naisvangit, koska heitä oli alunperinkin paljon juuri Hämeenlinnassa.

Ahveniston tilaisuudessa lauantaina siunataan yhteensä 3 500 vainajaa. Heistä lähes 2 500 on Poltinahon vankileirillä kuolleita punakaartilaisia, jotka on haudattu Ahveniston rotkoihin.

Kouvolan siunaustilaisuudessa vuosi sitten puhunut Mikkelin piispa Voitto Huotari korosti, ettei tilaisuudessa etsitty syyllisiä, vaan muisteltiin inhimillistä murhenäytelmää. Nämä sanat sopivat myös Hämeenlinnan siunaustilaisuuteen.

sari.oksala@hameensanomat.fi

Päivän lehti

24.5.2020