Uutiset

Ei aineksia korkokatastrofiin

Lieväkin koronnousu voi nostaa merkittävästi lainanhoitokuluja.

Erkki Liikanen aloitti Suomen Pankin pääjohtajana heinäkuussa. Räväköistä lausunnoistaan tunnettu entinen demaripoliitikko avasi pääjohtajan sanaisen arkkunsa kuitenkin vasta torstaina. Aika on tehnyt tehtävänsä. Erkki Liikanen esiintyi silmiinpistävän varovaisesti.

Suomen Pankki ei ole enää sama keskuspankki, joka se oli Erkki Liikasen toimiessa kiisteltynä valtiovarainministerinä. Itsenäistä rahapolitiikkaa ei enää ole, vaan suuret päätökset ovat vakaasti yhteisissä eurooppalaisissa käsissä. Historiaa ei pääse pakoon, mikä Liikasen tapauksessa saa kielen entistäkin tiukemmin keskelle suuta.

Liikanen korosti torstaina tuttuja ja kannatettavia teemoja: hän perää lisää työn tuottavuutta ja lisää teollisuuden investointeja. Tavallista pankkivelallista kiinnostavat kuitenkin enemmän Erkki Liikasen arviot korkokehityksestä.

Onko koronnousu todellinen riski, joka voi viedä perheitä vararikkoon samaan tapaan kuin 1990-luvun lamavuosina?

Pääjohtaja Liikasen mukaan aineksia korkokatastrofiin ei ole. Suomen Pankin tuoreessa ennusteessa kolmen kuukauden euribor-korko on ensi vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia tämänvuotisen 2,1:n asemesta. Vuonna 2006 prosentti on arvion mukaan 3,4.

Ennakoitu suunta on selvä, mutta koronnousun vauhti ei ole niin hirmuinen, ettei siitä selvittäisi. Korkopaniikkiin ei ole aihetta – ei ainakaan näköpiirissä olevan talouskehityksen valossa.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen korkotaso on Espanjan ohella alhaisin.

Tämä on syytä muistaa, kun puhe kääntyy tavallisten palkansaajien ja lapsiperheiden ottamiin jättimäisiin asuntolainoihin. Korot ovat jo pitkään olleet houkuttelevan alhaalla.

Pitkien asuntolainojen osuus on noussut. Viime keväänä 20 vuotta ja sitä pidempien lainojen osuus oli 39 prosenttia, kun niiden osuus kuusi vuotta sitten oli vain vaivaiset kaksi prosenttia.

Lieväkin koronnousu voi nostaa merkittävästi lainanhoitokuluja, jos lainapääoma on iso ja maksuaika pitkä.

Ongelmiin törmätään yleensä yllättäen. Viisas varautuukin niihin jo hyvän sään aikana.

Koronnousun vaikutukset otetaan entistä paljon paremmin huomioon lainasopimuksia tehtäessä.

Pankit eivät voi kiertää vastuutaan. Asiakkaiden perinpohjainen neuvominen ei ole hyväntahtoisuudesta kiinni, vaan se on pankkien velvollisuus.

Menojen kasvu on hallittavissa, jos tulot pysyvät tai paranevat. Työttömyys tai muu tulojen laskukaan ei väistämättä syökse vaikeuksiin, jos maksukyvyn heikentymiseen on varauduttu.

Yhä useampi velallinen on turvannut selustaansa ostamalla lainalleen takaisinmaksuturvaa. Pankkiyhdistyksen mukaan lähes joka toisella uuden asuntolainan ottaneella on lainaturvavakuutus, joilla pankit ja vakuutusyhtiöt käyvät aktiivista kauppaa. Ilmaista vakuutusturva ei suinkaan ole, joten harkintaa tarvitaan pohdittaessa mikä on edullisinta ja samalla riittävän turvallista.

Päivän lehti

28.5.2020