Uutiset

Ei äitien lukumäärä lasta pahenna

Hedelmöityshoitoja on Suomessa annettu jo parisenkymmentä vuotta, mutta lakia ei asiasta ole vieläkään saatu sorvattua. Viimeisin yritys on tällä hetkellä eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyssä.

Lakivaliokunta on hallituksen esityksen vastaisesti halunnut rajata hoidot annettavaksi vain lääketieteellisin perustein ja vain heteropareille.

Linjajako on puoluerajojen sijaan kulkenut äärimmäisen mielenkiintoisella tavalla sukupuolijaon mukaisesti. Miehet oat hoitojen rajaamisen puolella – ilmeisesti kokiessaan asemansa potentiaalisina perheenpäinä uhatuksi.

Hoitojen rajaamista on puolusteltu muun muassa vedoten lapsen oikeuteen isään ja äitiin. Tärkeämpi näkökohta olisi kuitenkin lapsen oikeus perheeseen ja huolenpitoon.

Mikä tekee kahdesta naisesta naista ja miestä huonommat vanhemmat? Miksi ei yksinäinen nainen saisi alusta pitäen kasvattaa lasta itsekseen? Tekeväthän monet yksinhuoltajaäidit niin nytkin.

Ydinperhe takaa lapsen kasvun tasapainoiseksi ja hyväksi ihmiseksi yhtä vähän kuin mitä jokin muu vaihtoehto sen estää. Eikä nykyisen horjuvan käytännön tasapainottaminen kirjaamalla se lakiin tarkoita sitä, että yhteiskunta kannustaisi tekemään isättömiä lapsia.

Lapsen etu -ase on viuhunut keskustelun tiimellyksessä suuntaan jos toiseenkin.

Lapsen todellinen etu lienee kuitenkin se, että vanhemmat ovat harkinneet jälkikasvun hankkimisen läpikotaisin ja että lapsi saa kasvaa rakastavassa ja turvallisessa ympäristössä.

Hedelmöityshoidoilla hankitut lapset lienevät ainakin harkittuja. Kukaan ei varmastikaan ryhdy kalliisiin ja vaikeisiin hoitoihin hetken mielijohteesta.

Naisparien hoitoja on myös vastustettu sillä perusteella, että heillä olisi mahdollisuus hankkia lapsia myös luonnon järjestämällä tavalla.

Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tätä mieltä olevien ihmisten mielestä naisparien lapsenhankinta tulisi hoitaa. Palkata hommiin potentiaalinen mies tuttavapiiristä vai raahata baarista kotiin ensimmäinen hyvältä vaikuttava kandidaatti?

Eikö ole kuitenkin parempi, että naiset saavat turvallisen hedelmöityshoidon klinikalla, kuin että heidät pakotetaan hoitamaan turvautumaan tee-se-itse-hoitoihin? Periaatehan on kuitenkin sama.

Naispareille ja yksin eläville naisille hedelmöityshoitojen avulla syntyvien lasten määrä on vain minimaalinen osuus vuosittain hoitojen avulla syntyvistä lapsista.

Yhteiskunnan kannalta muutama kymmenen naispareille tai yksinäisille naisille syntyvää lasta vuodessa ei ole kovin suuri asia. Heille, keitä päätös koskee, se lienee elämän tärkein asia.

Vaikka hoidot sallittaisiinkin naispareille ja yksinäisille naisille, ei konservatiivisten arvojen puolestapuhujien kannata olla huolissaan. Eiköhän suurin osa lapsista syntyisi silti perinteisellä tyylillä naiselle ja miehelle.

teresa.kauppila@hameensanomat.fi

Ydinperhe takaa lapsen kasvun tasapainoiseksi ja hyväksi ihmiseksi yhtä vähän kuin mitä jokin muu vaihtoehto sen estää.