Kolumnit Uutiset

Ei-kenenkään-maa

Hallitusneuvotteluiden pitäisi päättyä ensi perjantaina. Uusi hallitus muodostuu edustajista, jotka kansa on demokraattisilla vaaleilla valinnut. Harva silti tuntuu olevan tyytyväinen.

Neuvotteluja on varjostanut ihmisten negatiivinen suhtautuminen. Twitteriä selaamalla saa hyvän kuvan ihmisten asenteista, ja blogeista voi lukea, kuinka politiikka ei enää koske kaikkia. Kukaan ei tunne ketään, joka olisi äänestänyt Perussuomalaisia tai Keskustaa. Kukaan ei ainakaan itse äänestänyt.

Kolme Ässää ovat konservatiivisuudessaan syöksemässä Suomen huipulta. Tasa-arvo ja liberaalius ovat mennyttä. Tämä ei kuulemma ole enää kenenkään Suomi.

Olenko ymmärtänyt jotain väärin, kun luulin, että demokratiamme on yksi maailman vahvimmista? Suomessa on käytössä monipuoluejärjestelmä, joka takaa sen, ettei yksittäinen puolue voi saavuttaa ylivaltaa.

Jo päiväkodissa opin, ettei mielipiteistä saa tapella. Aikuiset näköjään saavat. En tiennytkään, että jonkun mielipiteet ovat oikeampia kuin toisten. Mitä tapahtui yhteisten asioiden ajamiselle ja sille, että kaikkien kanssa pitää voida leikkiä?

Politiikka on kaupankäyntiä mielipiteillä ja lupauksilla. Jokaisen poliitikon tavoitteena on ansaita mahdollisimman monen ihmisen luottamus. Suuttuminen siitä, etteivät menestyneiden puolueiden arvomaailmat vastaa omaa, on turhaa.

Mittani alkaa olla täysi sosiaalisessa mediassa pyörivistä Perskeko-kuvista. En yhtään ihmettele, että monet uuteen hallitukseen tyytyväiset ihmiset pitävät mielellään matalaa profiilia.

Tarkkailin vaaleja yliopistomaailman puna-vihreässä kuplassa. Jos uusia hallituspuolueita kannattava opiskelija sattui avaamaan suunsa, sai hän osakseen pelkkää paheksuntaa. Hyvät naiset ja herrat, suomalainen mielipiteenvapaus vuonna 2015.

Politiikkaan kuuluu kärkkäät keskustelut ja provosointi. Järkeä saa silti käyttää.

Monien suusta kuulee, että Suomi on nyt vajonnut pohjalle, ja suomalaisuutta on syytä hävetä. Tänne syntyminen ei enää ole lottovoitto.

Meillä on kansanvaaleilla valittu edustajisto. Meillä on mielipiteen- ja sananvapaus. Saamme tehdä kansalaisaloitteita. Oppositiopuolueilla on edelleen merkitystä päätöksenteossa.

Voidaanko nyt keskittyä olennaiseen ja kääntää katse kohti tulevaa? Äänet on jo annettu. Vaalitulosta on turha märehtiä.

Oma ehdokkaani pääsi kansanedustajaksi. Hän istuu seuraavat neljä vuotta oppositiossa. Tämä on silti minun Suomeni.

Päivän lehti

3.4.2020