fbpx
Uutiset

Ei mikään pieni remontti!

 

Vanhat maatalousrakennukset saavat uuden elämän, kun ne remontoidaan asuintiloiksi. Helppoa se ei ole. 
 
– Kyllä hieman hullu täytyy olla ja, Rainer Niemi kuvailee, millainen ihminen tällaista lähtee tekemään. Hän kiittelee myös kärsivällistä perhettä. Niemi remontoi vanhan kokonaispinta-alaltaan reilun 1200 neliömetrin kivinavetan perheensä asuinrakennukseksi ja työ ja harrastetilaksi. 
 
Niemi osti navetan Hämeenlinnan kaupungilta vuonna 2004. Rakennus on Vuorentaan kaupunginosassa Hämeen Härkätien varrella. Se on rakennettu alun perin vuonna 1928 Rääpiälän tilan navetaksi. Lehmiä siellä on ollut viimeksi 1960-luvulla. 
 
– Ajattelin, että tästä tulisi rakennusliikkeeni varasto, rakennusurakoitsija Niemi muistelee.  
Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Mies sai ajatuksen, että navetasta saisi hienon asunnon. Perhe muutti uuteen kotiinsa vuonna 2006. Sitä ennen matkassa oli monta mutkaa ja työtuntia.
 
 
Kun astun taloon sisälle, on vaikea uskoa, että vielä vuonna 2004 täällä olivat vain pelkät seinät ja katto. Kaikki on uusittu, mutta rakennuksen historia näkyy muun muassa harmaassa kiviseinässä ja kattoparruissa.
 
– Kun tällaista lähtee remontoimaan, itsellä täytyy olla tietotaitoa ja visioita, Niemi valaisee. 
 
Niemen mukaan kenenkään ammattitaitoon ei voi rakennusvaiheessa täysin luottaa, koska kukaan ei voi tietää mitä tuleva projekti pitää sisällään. 
 
– Onhan tällaisia tehty aikaisemminkin, mutta jokainen kohde on erilainen ja ainutlaatuinen. Kuka tahansa ei voi tällaiseen lähteä, Niemi painottaa. 
 
– Vanhan maatalousrakennuksen suunnittelussa asuintilaksi pitää ottaa huomioon myös vallitsevat rakennusnormit, Petri Autio täydentää. Asunnon pitää siis olla myös asuttava.
 
Kodilta vanha navetta kyllä näyttääkin. 
 
 
Rakennuksen kunnostaminen on vienyt noin 12000 työtuntia, kun tavallisen omakotitalon rakentaminen vie noin 2000 tuntia. 
 
–  Ovet ja ikkunat on vaihdettu. Tänne on tehty lämmitysjärjestelmä, vesijohdot, sähköjärjestelmä on uusittu ja viemäröinti, Niemi luettelee.    
 
Minkään standardin kokoisia, eivät ikkunat ja ovet olleet, joten ne piti teettää. Lattialankkuja on tarvittu noin 6000 juoksumetriä pelkästään navetan vintin lattiaan. Pyöreän saunan kaarevien lauteiden tekeminenkin oli oma hommansa. Haasteita projektiin toivat myös 50 senttimetriä paksut seinät.
 
Istumme olohuoneen ruokapöydän ääressä. Tässä huoneessa oli aluksi niin huokoiset tiiliseinät, että ennen seinien eristämistä Niemen mukaan tukka meinasi lähteä päästä. Nyt sisällä on lämmin, vaikka ulkona sataa ja tulee. 
 
Rakennus on suojeltu, joten sen ulkokuori on pidetty sisäpuolen muutoksista huolimatta ennallaan.
 
 
Navetta on kolmikerroksinen. Alakerrassa entisen sikalan paikalla on 200 neliömetrin autotalli. Toisessa kerroksessa ovat asuintilat ja yläkerrassa vintti, jossa tilaa riittäisi vaikka juhannustansseille. Mielikuvitustakin rakentamisessa on käytetty, vanhaan viljasiiloon on rakennettu pyöreä sauna, pesutilat ja oleskeluhuone. 
 
Rakennuksen uuden ilmeen on suunnitellut arkkitehti Juha Laine. Niemellä on ollut apunaan rakennusmiehiä ja talkootyövoimaa. 
 
– Parhaimmillaan täällä oli 16 henkinen talkooporukka maalaamassa kattoa. Ilman viinapalkkaa, Niemi naurahtaa. 
 
Nyt reilu talo tuntuu perheelle liian suurelta, joten he ovat myymässä sitä. 
 
– En ole koskaan urani aikana tällaista nähnyt. Tämä kohde on todella uniikki, kiinteistövälitysfirma Autiotalon toimitusjohtaja Petri Autio sanoo. 
 
Niemi suunnittelee jo, että hän voisi aloittaa jonkin pienemmän uuden urakan, kunhan vain sopiva kohde löytyy.  
 
Jokin sellainen 100–150 neliömetrin projekti voisi olla seuraava, Niemi toteaa vaatimattomana. 
 
 

Menot