Uutiset

Ei ole olemassa kuin erityisiä lapsia

Mielipidepalstalla on keskusteltu joulukuussa tärkeästä asiasta, erityisen tuen tarpeessa olevien kaupunkilaisten ja heidän perheidensä asemasta yhteiskunnassa.

Jokainen on yksilö ja jokaisen perheen tilanne on erilainen, niin myös tarvittavat palvelut ja tukimuodot. Tasa-arvoa ei ole sama kaikille vaan tasavertaisen osallistumisen mahdollistavat yksilöllisesti suunnitellut palvelut. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin eri toimijoiden ja perheen välillä ja avointa keskustelua mahdollisuuksista ja perheen toiveista.

Ilman toimivaa palvelusuunnitelmaa tämän kaiken toteutuminen on erittäin hankalaa ja jopa mahdotonta.

Viime viikolla julkaistu seudullinen vammaispoliittinen ohjelma, jonka kaikki seudun kahdeksan kuntaa ovat hyväksyneet, otti tiukasti kantaa juuri palvelusuunnitelmatyön kehittämisen puolesta. Paitsi erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön on myös hänen kotikuntansa etu tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä parhaan mahdollisen kuntoutuksen ja tukipaketin rakentamiseksi.

On suorastaan hölmöläisen peitonjatkamista tehdä palanen kerrallaan, jatkuva anominen ja lausuntojen kirjoittaminen uuvuttavat perheitä ja toisaalta myös syövät työaikaa muutoinkin turhan kevyesti resurssoidulta vammaispalvelulta.

Palasina toteutetut palvelut eivät useinkaan tule edes halvemmiksi maksajalle, päinvastoin.

Vuonna 2006 Hämeenlinnan vammaispalveluun on budjetoitu toinen vammaispalvelun avopalvelunohjaaja, joka toivottavasti tuo hieman apua tähän työhön.

Hämeenlinnassa toimii hyviä ja aktiivisia vammais- ja omaisjärjestöjä, joiden kanssa julkisen sektorin yhteistyön tulee entisestään tiivistyä parhaan mahdollisen osaamisen ja tiedonkulun varmistamiseksi.

Vammaisneuvoston ja seudullisen vammaisneuvottelukunnan tehtävä on tärkeä, lisäksi tarvitaan aktiivista keskustelua ja avointa vuoropuhelua palveluista, oikeuksista ja mahdollisuuksista.

Tavoitteena tulee olla esteetön kaupunki, ei siis vaan erillistä erillispalvelua, vaan niin että kaikki hämeenlinnalaiset voivat tasavertaisina osallistua kaupungin elämään vammastaan tai tuen tarpeestaan riippumatta.

Lopuksi, ei ole olemassa kuin erityisiä lapsia. Minulla on neljä lasta, jotka ovat kaikki minulle erityisiä koska he ovat minun lapsiani. Yhdellä heistä on erityisen tuen tarvetta, välillä aikalailla, mutta silti kaikki ovat ihan yhtä erityisiä. Ja sen yhden tuki tai lisäapu ei ole keltään muulta pois vaan kaikkien yhteinen etu toimivan arjen ja onnellisen elämän kannalta.

Sari Rautio

valtuutettu (kok.)

Hämeenlinna