Ei paskempaa!

Olisit sinäkin joskus ylpeä itsestäsi. Lienee lohdullista kuulla salaisuus, että meillä kaikilla on lahjoja johonkin. Puhun geeneihin nakutetusta kyvystä olla jossain asiassa parempi kuin toinen.
 
Meillä on välillä tapana narista, ettemme osaa mitään. Siitä huolimatta, vaikka olisimme tasaisen hyviä lähes kaikissa, tai yksi ylitse muiden jossain erityisosaamisessa. Oma lukunsa ovat ihmiset, jotka ovat ylittäneet täydellisyyden rajan kaikissa kuviteltavissa olevissa asioissa – ainakin omasta mielestään. 
 
Onkohan geeneihimme kirjoitettu myös, ettemme ikinä voi olla liian hyviä, tai ainakaan tarpeeksi. Tosi hyvin onnistunut asia on korkeintaan ”ei paskempi”. Nöyryys ei ole paha asia lainkaan, kunhan se ei muutu alistuneisuudeksi. ”Ei myö nyt niin vitun kovia olla mutta aika kovia kuitenkin”, Ismo Alanko tuumi suomalaiseen tapaan huippusuositun Hassisen Koneen aikaan. Rapakon takana majailevat jenkit on opetettu olemaan ylpeitä kaikesta mitä tekevät, meni syteen tai saveen.
 
Lahjakkuuden sanotaan olevan perinnöllistä, mutta siihen vaikuttavat myös ympäristö ja kulttuuri. Me suomalaiset olemme kuitenkin sisukkaita. Ei me anneta periksi vaikka kuinka hajottaisi. Voisimme myös joskus antaa itsellemme luvan olla ylpeitä itsestämme, muutoinkin kuin talviolympialaisten aikaan.
 
Olen usein kuullut puolivitsinä, että vain lahjattomat treenaa. Joku saattaisi hokea, ettei yhteyskunta pyöri sillä tavalla, että me kaikki olisimme lahjakkaita. No ei varmaan sillä oletuksella, että niin sanotut lahjakkaat lepäisivät laakereillaan. Hämeen ammattikorkeakoulussa valmistuneessa dokumentissa ilmaistaan selkeästi, että pelkillä lahjoilla ei menesty. Tarvitaan halua ja tahtoa paiskia töitä kuin mielenvikainen tavoitteidensa eteen, kuten eräs amerikanitävaltalainen bodari, näyttelijä ja kuvernaattori sanoisi. Arnoldin menestysreseptiin kuuluvat myös virheiden tekeminen ja niistä oppiminen, sääntöjen rikkominen (lain rajoissa), itseluottamus (”älä välitä, mitä muut sinusta ajattelevat, tunnet itsesi parhaiten”) sekä olla kuuntelematta negatiivisia ihmisiä (”monestiko joku on sanonut, ettet voi tehdä niin tai näin”).
 
Nyrkkeilylegenda Muhammad Ali sanoi aikoinaan, että vain tuska vie huipulle. Teet sitten mitä tahansa. Vaikka vain vatsalihaksia, joiden laskemisen olympiavoittaja ja kolminkertainen ammattilaisten maailmanmestari Ali aloitti vasta sitten, kun maitohapoissa uitettu sikspäkki alkoi kirkua armoa. Monesti on spekuloitu aika raa´asti, että maailma on keskinkertaisuuksia täynnä.
 
Ero lahjakkaan ja lahjakkaan välillä saattaa olla hiuksenhieno. Käytännössä toinen heistä on joko laiskempi, tai toinen on vain onnistunut lyömään itsensä läpi tässä ajassa ja paikassa. Huipulle on vaikea päästä, mutta vielä vaikeampi siellä on pysyä. Huipulla nimittäin tuulee, mikä johtunee osaksi siitä, ettei siellä ole ryysistä.

Päivän lehti

1.6.2020