Kolumnit Uutiset

Ei rahasta, vaan rakkaudesta

Pari viikkoa sitten epäilin kokoomusnuorten aiheuttavan emäpuolueelleen imagohaittaa.

Sen jälkeen porukan varapuheenjohtaja Saul Schubak on nostanut järjestönsä julkisen äimistelyn uudelle tasolle lapsilisäkommenteillaan.

Ne ovat loogista jatkoa nuorkokoomuslaisten aikaisemmille ulostuloille. Esimerkiksi järjestön aikaisempi puheenjohtaja Wille Rydman on maahanmuuttopuheissaan perussuomalaisempi kuin persut itse.

Lapsilisää on Suomessa maksettu kaikille lapsiperheille 1940-luvun lopulta lähtien. Malli on peräisin muista Pohjoismaista.

Ei Schubak suinkaan ole ensimmäinen, joka on kyseenalaistanut etuuden maksamisen kaikille. Hänen näkökulmansa on kuitenkin uusi.

Aina muutaman vuoden välein on keskusteltu siitä, onko järkeä maksaa lapsilisää perheille, jotka eivät sitä tarvitse.

Joissain perheissä lapsilisä sijoitetaan korkeakorkoiselle tilille. Lapsi saa 18-vuotispäivänä mojovan starttirahan elämään.

Parhaiden pohjoismaisten periaatteiden mukaan tämä keskustelu on aina päättynyt siihen, että perheitä on kohdeltava tasapuolisesti ja lapsilisä maksettava kaikille.

Näkökulma, jonka Schubak esittelee, on suorastaan tuore. Että lapsilisiä ei pidä maksaa kellekään, koska ne houkuttelevat heikompaa ainesta lisääntymään.

No, tämmöistä päästää suustaan vain nuori, kokematon, äkkiväärä ja hölmö. Että satasella kuussa kannattaisi ryhtyä lapsentekoon.

Viikolla sattui kuitenkin uutisvirrasta silmään toinen uutinen, joka perustuu samaan logiikkaan: että raha kannustaa lapsentekoon.

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Lestijärven kunta houkuttelee asukkaitaan lapsentekoon 10 000 euron kertakorvauksella. Se on jo aika tuntuva summa kerralla käteen uudesta lestijärveläisestä.

Syyn ymmärtää, kun tarkistaa Lestijärven kotisivuilta kunnan asukasluvun. Se on 847.

Uutisen mukaan vahvasti kepulaisvetoisella Lestijärvellä ei ole aikeita liittyä naapurikuntiin.

Väkiluvun lasku pitäisi kuitenkin saada taittumaan.

Noinkohan rahakonsti tepsii. Eihän lapsia tehdä rahasta, vaan rakkaudesta. Tuntuu kylmältä ja etäiseltä ajatukselta, että rahapalkkion toivossa ryhtyisi lapsentekoon.

Lapsilisäkeskustelussa on kiinnittänyt huomiota se, ettei ole määritelty, mitä heikompi aines on.

Hesarin Kuukausiliitteen toimittaja Saska Saarikoski riensi jo arvelemaan, että on itse heikomman aineksen vesa.

Hänen vanhempansa kirjailija Pentti Saarikoski ja toimittaja Leena Larjanko eivät olleet aviossa ja myöhemmin äiti jäi lapsen yksinhuoltajaksi.

Samanlaiset heikomman aineksen lapset ja vahingossa intohimon hetkestä syntyneet pitävät tätä maata pystyssä.

Päivän lehti

29.3.2020