Uutiset

Ei tullut museota – mutta tuleeko Guggenheimin taidetta?

Helsingin taidemuseon HAM:in johtaja Maija Tanninen-Mattila  toivottaisi Guggenheimin säätiön näyttelyt tervetulleeksi museoonsa milloin vain, jos ne vain sopivat talon näyttelyohjelmaan.

Newyorkilaisen Solomon R. Guggenheimin säätiön varajohtaja Ari Wiseman  sanoi Helsingin Sanomienhaastattelussa, ettei säätiö ole Helsingin kaupunginvaltuuston torjuvan päätöksen jälkeen enää kiinnostunut rakentamaan museota mihinkään kaupunkiin.

Sen sijaan säätiö aikoo tehdä yhteistyötä olemassa olevien museoiden kanssa eri puolilla maailmaa. Säätiö voisi toimittaa taidetta ja näyttelyitä museoihin näiden pyynnöstä.

Wisemanin mukaan säätiöllä on vuosia kestäneen projektin jälkeen suhteita myös moniin suomalaisiin museoihin, mikä helpottaa mahdollisia yhteistyösuunnitelmia tulevaisuudessa.

– Kansainvälinen näyttelyvaihto perustuu luottamukseen ja suhteisiin. Toivottavasti Guggenheimin säätiö olisi halukas lainaamaan näyttelyitään Suomeen, Tanninen-Mattila sanoo.

Guggenheimin säätiöllä on huomattavan laaja modernin ja nykytaiteen kokoelma, jota se on esitellyt museoissaan New Yorkissa, Bilbaossa ja Venetsiassa.

Tanninen-Mattila on pettynyt siihen, ettei Guggenheimin taidemuseota perusteta Helsinkiin. Hänen mielestään se olisi monipuolistanut tarjontaa ja toiminut vetoapuna muillekin museoille.

– Helsinki on jo nyt vahva museokaupunki, mutta turistit eivät tiedä sitä. He menevät kirkkoihin ja Sibelius-monumentille, Tanninen-Mattila puuskahtaa.

Hänen mielestään Helsingin kaupungin pitäisikin nyt satsata reilusti kansainväliseen markkinointiin. Kaupungin tasokas näyttelytarjonta kannattaisi paketoida matkailutuotteeksi, kuten monissa muissa kaupungeissa on tehty.

– Berliinissä on Museuminseln (museosaari), Wienissä Museumsquartier (museokortteli) ja New Yorkissa vastaava museokeskittymä, johon Guggenheimin museokin kuuluu, hän luettelee.

Helsingissä taidemuseo HAM, Kiasma, Ateneum, Taidehalli ja yksityisillä varoilla pian valmistuva Amos Rex muodostaisivat vastaavanlaisen museoketjun.

Monet Guggenheimin vastustajista epäilivät hankkeen rahoituslaskelmia ja pelkäsivät, että maksettava tavalla tai toisella kaatuu veronmaksajien niskaan. Myös Lännen Median haastattelemat maakuntien museonjohtajat olivat huolissaan, söisikö uusi iso tulokas ehkä muiden museoiden valtionavustukset.

Maija Tanninen-Mattila muistuttaa, että Guggenheimiin kerätyt yksityiset rahat tai kaupungin rakentamisbudjetti eivät olleet korvamerkittyjä taiteelle. Hankkeen kaatuminen ei tuo lisää olemassa oleville taidelaitoksille.

– Myös valtionosuusrahojen kanssa jatkuu sama taiteilu (niukkuuden jakaminen) kuin tähänkin asti, hän sanoo.

Tanninen-Mattila on ollut jäsenenä valmistelutyöryhmässä, joka selvitti ja arvioi Guggenheimin museon toteuttamiskelpoisuutta ja loi toteuttamismallin ehdotukselle.

—-

Juttua korjattu 1.12. klo 16.43. Ari Wisemanin sukunimen kirjoitusasu korjattu.