Uutiset

Ei tullut uutta Uusipaavalniemeä

Hikinoro valuu otsalta silmään ja kilpailuvietti ruoskii sielua. Olen tappiolla elämäni ensimmäisessä curling-pelissä. Nyt tarvittaisiin määrämittainen heitto nänniin.

Tarkalleen ottaen nänniä ei ole, vaan sen virkaa suorittaa radan yli pingotettu köysi. Ulkoradalla herrasmieslaji curling on eri peli kuin hallissa. Peli muuttuu normaaliin hallicurlingiin verrattuna suoraviivaisemmaksi, vähemmän hienovaraiseksi.

Hauhon Ilorannan maatilan ulkoradalla joukkuelaji käy yhtä hyvin yksilölajista. Harjauksen tarkoitus on lämmittää jään pintaa, jotta kivet liukuvat pidemmälle. Sisäradalla käytetään synteettisestä materiaalista valmistettuja harjoja. Ilorannassa pitää sukia tavallisilla pihaluudilla, joilla saa lähinnä irtolunta tuupattua pois tieltä. Mitäpä joukkueen kolmella muulla jäsenellä siinä tekisi?

Aurinko paahtaa naamaa ja saa Iso-Roineveden jään kimmeltämään kuin rakastuneen silmät. Kaukana kököttävien kivien värejä ei erota toisistaan. Runnon kiviä pitkin järven jäätä, ja yritän epätoivoisesti tasoittaa tilannetta.

Vastustajaksi valikoitunut toimittaja Marika Riikonen on onneksi yhtä ansioitumaton curlingissa; meitä amatöörejä on tässä maassa miljoonittain – harrastajia on vain viitisensataa. Olympiavoittajamaa Kanadassa harrastajia on jo yli miljoona.

Sulava kuin saalistava peto

Luonnonjää on röpelöisempää kuin hallien nyppyläpintainen pebli. Sillä liukuminen ei onnistu ihan televisiosta tutulla tavalla.

Kun curling-rataa rakennettiin ensimmäisen kerran Hauholle, jään alle tehtiin samanlaiset ratamerkinnät kuin sisähalleihin. Pian maatilan omistajat Leena ja Mikko Haavisto huomasivat, että kirkas talviaurinko poltti merkinnät pois muutamassa tunnissa.

Mutta takaisin peliin. Spektaakkelinomainen kolmen pään suurtaistelu on edennyt viimeiseen neljään kiveen. Minulla on vain yksi piste, vihollinen nöyryytti minua toisen pään aikana nappaamalla kolme.

Tappion mustimmalla hetkellä ryhdistäydyn. Heittoon juuri oikea voima, liukuun sopiva kierre, tarkka suunta ja kivi poistoheitolla millimetrilleen köyden alle, keskelle pesää. Piste tulee, niele lumipöllyä, Riikonen.

Kiveä ei saisi heittää pelkästään raa’alla voimalla. Olen opiskellut Suomen olympiajoukkueen pelitapaa. Tiedän, että pitää liukua, olla sulava kuin saalistava peto.

Ulkojäällä liuku on lyhyt

Ulkona jalan saa tuettua jään pintaan jähmetettyyn lumikökkäreeseen, mutta itsensä liikkeelle sysääminen on vaikeaa. Muutaman vuoden vanhojen talvikenkien liukuominaisuudet eivät ole parhaat mahdolliset, ja liuku jää muutaman senttimetrin mittaiseksi.

Olen kaatua, kivi tökkäisee jalkaterääni ja lähtee viilettämään surkeasti pyörien radan reunaa kohti.

Jos tämä olisi keilausta, pallo olisi rännissä.

Eikä nöyryytys vielä riitä. Viholliseni tekee tyhjäksi ainoan huippusuoritukseni poistamalla omalla kivellään omani nännistä. Hänen voittonsa varmistuu kahdella kuitatulla pisteellä. Loppulukemat 5-2.

Uusipaavalsalminen syntyy?

Ennen peliä olin hieman epävarma. Normaalit curlingkivet painavat aavistuksen vajaat 20 kiloa, Hauholla käytössä on pari kiloa kevyemmät graniittikiekot. Silti hirvitti: kuinka sellaisia jaksaa työnnellä?

Kivet liikkuvat yllättävän kevyesti. Curling ei ole voimalaji, se selviää välittömästi, kun ensimmäinen harjoitusheitto menee pitkäksi. Tähän vaaditaan herkkää otetta, ja se ote pitää irrottaa kivestä varovaisesti; irrotuksen on oltava ”hellä kuin rakastajan kosketus”, sanoisi curlingselostaja Voitto Liukkonen.

Elämäni ensimmäisen curlingpisteen saatuani olin voitonvarma, ja valmis muuttamaan sukunimeni Uusipaavalsalmiseksi. ”Kaverit sanovat U-18”.

Kun tuntia myöhemmin nielen tappion kyyneleitä ja häviön katkeraa kalkkia voittohaaveet murskattuina, arvelen, että maistraattimatka saa odottaa.

Kanada kumoon kotipesällä

Ilorannan tilan ulkoradalla curling on leikkisää. Ilma on raikas, pakkanen näykkii poskipäitä, ja laji on pirun hauska. Ulkoversio muistuttaa hieman enemmän petankkia kuin raakaa urheilua. Se on ennen kaikkea sosiaalista puuhaa.

Ulkocurlingista ei ehkä ole vakavaksi urheiluharrastukseksi, mutta silläkin saa innostuksen lajiin syttymään. Hauholta voi suunnata Hyvinkään curlinghalliin kokeilemaan, miltä laji tuntuu sisätiloissa.

Tähtäimen voi asettaa vaikka Vancouverin talviolympialaisiin. Vuonna 2010 Kanada nöyryytetään kotipesällä. (HäSa)

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic