Uutiset

Ei unohdu koskaan: Tyttären poikaystävä paljastui kaksoismurhan pääsuunnittelijaksi

Lähes tarkalleen kymmenen vuotta sitten Ilkka ”Frederik” Sysimetsä sai puhelun, joka pysäytti hänen elämänsä.

– Poliisit soittivat ja kertoivat, että paras ystäväni Martti Heino ja hänen vaimonsa Elise oli murhattu. Se oli aivan hirveä shokki, sanoo Sysimetsä.

Juvalla keikalla olleella ollut laulaja oli kuullut pariskunnasta viimeisen kerran samalla viikolla. Sysimetsää kummastutti miksi poliisit epäilivät murhaa, vaikkeivät olleet löytäneet vielä ruumiitakaan.

– Poliisit sanoivat, auto, jossa oli Heinojen verta, oli löytynyt Mankkaan kaatopaikalta.

Tekijät olivat hylänneet auton, koska suunnittelivat purkavansa sen myöhemmin. Tarkkaavaisen ohikulkijan ansiosta auto kuitenkin saatiin poliisin huostaan. Itse tekijät olivat vielä tuolloin karkuteillä.

– Arvelin poliiseille, että ehkä Venäjän tai Eestin mafia on listinyt pariskunnan, sanoo Sysimetsä.

Murhaa suunniteltiin silmien alla
Kun muutama päivä teon jälkeen selvisi, että murhan takana oli joukko Sysimetsälle tuttuja nuoria poikia, oli järkytys melkoinen. Kaikki asuivat miehen naapurissa.

– En voinut kuvitellakaan, että sohvallani istuneet pojat olisivat voineet tappaa parhaan ystäväni, huokaa Sysimetsä.

Murhan pääsuunnittelija, Markus Österman, seurusteli tuolloin Sysimetsän tyttären kanssa. Kaikeksi onneksi tytär oli hieman aiemmin lähtenyt Yhdysvaltoihin opiskelemaan.

– Muuten hän olisi aivan varmasti sotkeutunut murhaan jollain lailla.

Seurustelu päättyi teon selviämisen jälkeen saman tien. Tytär oli yhtä mieltä asiasta isänsä kanssa. Jälkeenpäin Österman on yrittänyt ottaa häneen yhteyttä vankilasta, mutta turhaan.

Sysimetsä myöntää, ettei koskaan pitänyt vävyehdokkaastaan.

– Hän oli ylimielinen, epäkohtelias ja töykeä. Hän ajoi uudella hienolla autollaankin helvetin lujaa. Sanoinkin hänelle, että voit vahingossa tappaa itsesi, mutta siinä menee myös minun tyttäreni, muistelee Sysimetsä.

Ihmishenki käytännössä arvoton
Ensikertalaisina ja alle 21-vuotiaina rikoksentekijöinä kolme poikaa istuivat tuomioistaan vain muutamia vuosia. Päätekijä Österman sen sijaan on edelleen vangittuna.

Hän anoi ehdonalaiseen pääsyä Helsingin hovioikeudelta viimeksi viime vuoden joulukuussa. Vapauttamista voi anoa kerran vuodessa.

Österman on istunut tuomiotaan reilut yhdeksän vuotta, eikä vapautumispäivää ole päätetty. Tästä huolimatta päätekijä oli kävellyt Sysimetsän poikaa vastaan vain muutama viikko sitten.

Sysimetsä tietää, että Suomessa vankeja aletaan päästää valvotuille vapaille muutamia vuosia ennen sitä, kun heidät kokonaan vapautetaan.

– Sitä en tiedä, onko heillä edes jalkapantaa, joilla liikkumista voidaan seurata. Vaikka eihän sellainen panta mitään tekoja edes estä, tuumaa Sysimetsä.

Maamme oikeusjärjestelmä ei saa mieheltä kiitosta.

– Täällä voidaan istua oikeudenkäynnissä huput päässä, mutta Jenkeissä rangaistus alkaa heti. Vangit puetaan oransseihin haalareihin, laitetaan raudat käsiin ja jalkoihin ja turpa on lehdessä saman tien, vertaa Sysimetsä.

Mies ei myöskään voi ymmärtää, miksi rangaistus on käytännössä sama, tappoi kuinka monta ihmistä tahansa.

– Jos minä saisin päättää, sopiva rangaistus tällaiselle teloitustyyliselle murhalle olisi kuolemantuomio tai elinkautinen vailla mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen. Suomessa ei ihmishengellä ole mitään arvoa.

Murhattu oli harras uskovainen
Heinojen niin sanotut kännykkämurhat saivat Suomessa valtavasti julkisuutta. Yhtenä syynä oli tekijöiden nuori ikä ja se, että he tulivat niin sanotusti hyvistä perheistä.

Tekijät ovat koettaneet aloittaa elämänsä uudestaan. Sysimetsän tietojen mukaan kaikki murhiin osallistuneet ja heidän perheensä ovat vaihtaneet nimiään surmien jälkeen ja muuttaneet toiselle paikkakunnalle.

– Sehän on hätähuuto, jolla oman lapsen tekemiä rikoksia yritetään peitellä. Yritetään aloittaa uusi elämä. Rikosrekisterin kautta ne luurangot kuitenkin paljastuvat.

Kaikki lehtijutut eivät kuitenkaan pitäneet paikkaansa, joten toimittajataustainen Sysimetsä päätti kirjoittaa vastaiskuna Tony Latvan kanssa kirjan Totuus Heinojen murhista.

– Martista yritettiin tehdä paha rikollinen ja lainsuojaton, joka sai ansionsa mukaan. Todellisuudessa hän oli harras uskovainen, joka lauloi kirkkokuorossa ja uskoi Herraan, sanoo Sysimetsä.

Totuuden piti tulla ilmi
Ystävänsä hautaan kantanut Sysimetsä sanoo, että kirjan oli tarkoitus antaa oikea kuva siitä, mitä todellisuudessa tapahtui.

Kaikki eivät kirjan julkaisemisesta ilahtuneet. Martti Heinon isän Paavo Heinon mielestä Sysimetsä yritti rahastaa surmilla.

– Oli sisällä tapauksessa enemmän kuin kukaan muu ja uutisointi otti päähän. Halusin oikaista ja kertoa, mikä oli totuus.

Tapaus ei enää pyöri jatkuvasti Sysimetsän mielessä. Mies aikoo kuitenkin käydä Heinojen haudalla, kunhan menee seuraavan kerran Turkuun.

– Suuri suru kalvaa edelleen sydäntäni. Menetin parhaan ystäväni. (HäSa)

Lopen kännykkämurhat
Martti ja Elise Heino murhattiin tarkan suunnitelmallisesti Lopella 24. elokuuta 2001.
Murhaan osallistuneista kolme oli 16-17-vuotiaita, jutun päätekijä oli täysi-ikäinen.
Heinot houkuteltiin kesämökille, jossa heidät murhattiin pienoiskiväärillä.
Pojat upottivat ruumiit urheilukasseissa Suomenlahteen, josta poliisi löysi ne muutaman päivän päästä.
Heinot päätettiin murhata, koska Heinojen kanssa tuli erimielisyyksiä kännykkäkaupoista. Martti Heino ostatti nuorilla tarjouskännyköitä, joita myi voitolla eteenpäin.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille mm. puhelintietojen avulla. Elise Heino ehti soittaa ennen kuolemaansa hätäkeskukseen.
Päätekijä maksoi kullekin tekijälle 1 000 markkaa osallistumisesta. Itse hän oli tapahtuma-aikaan muualla ja yritti näin hankkia itselleen alibin.
Tapauksesta on julkaistu kirjan lisäksi aiheeseen pohjautuva elokuva Game Over (2005).