Uutiset

Ei yhden miehen takia, ei kolmenkaan – Nokian jumittuminen ohjelmistoalustaan ja jatkuvat uudistukset saivat Nokian syöksyyn

Uusi Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston historiantutkimus luotaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan loppuvaiheita.
Nokian vaikeudet kilpailla Androidien ja Applen iPhonen kanssa johtuivat pääasiassa ajan loppumisesta ja vaikeuksista keskittyä kilpailukykyisen puhelimen kehittämiseen. Kuva: Antti Varonen
Nokian vaikeudet kilpailla Androidien ja Applen iPhonen kanssa johtuivat pääasiassa ajan loppumisesta ja vaikeuksista keskittyä kilpailukykyisen puhelimen kehittämiseen. Kuva: Antti Varonen

Yksittäisten johtajien luonteenpiirteet tai päätöksentekotavat eivät ole syy siihen, että Nokian nousukiito alkoi takkuilemaan ja matkapuhelinmarkkinoita vuosia hallinnut yhtiö joutui lopulta luopumaan toimialasta.

Näin todetaan Nokian matkapuhelinliiketoiminnan loppuvaiheista tehdyssä historiantutkimuksessa, joka osoittaa että yhtiöltä loppuivat sekä aika että maltti.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa syytti viime vuonna julkaistussa kirjassaan Nokian pääjohtajaa (vuoteen 2006) ja hallituksen silloista puheenjohtajaa (1999–2012) Jorma Ollilaa tietojen panttaamisesta ja pelon ilmapiirin luomisesta yhtiöön.

– Historiantutkijan silmin rapa on roiskunut vähän liikaa yksittäisten ihmisten tekemisten tai tekemättä jättämisten päälle – kyse on kuitenkin paljon moniulotteisemmasta toimintakentästä, johon vaikutti moni tekijä, sanoo liiketoimintahistorian professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta.

“Yhtiössä ilmeisesti luotettiin siihen, että mikä on toiminut aiemmin, toimii jatkossakin”

Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan Nokian vaikeudet kilpailla Androidien ja Applen iPhonen kanssa johtuivat ennemminkin ajan loppumisesta ja vaikeuksista keskittää resurssit kilpailukykyisen puhelimen kehittämiseen.

– Jos yhtiö olisi kyennyt kehittämään kilpailukykyisen puhelimen, tuskin kukaan ylimmästä johdosta olisi sellaisen viemistä markkinoille halunnut estää.

Laajaan julkiseen aineistoon ja entisten nokialaisten haastatteluihin nojaava tutkimus nostaa esiin kaksi keskeistä ongelmaa, jotka lopulta johtivat yhtiön vaikeuksiin.

– Symbian, eli Nokian puhelinten alusta oli huipputuote vielä vuosituhannen vaihteessa, mutta sitä se ei enää vuonna 2008 ollut. Yhtiössä mitä ilmeisimmin luotettiin siihen, että mikä on toiminut aiemmin, toimii jatkossakin.

Tutkimus kertoo, että Nokian jumittuminen ongelmalliseen Symbian-käyttöjärjestelmään johti lopulta umpikujaan, eivätkä kehitystyön alla olleet uudet tuotteet, Android, Meltemi ja Meego, ennättäneet markkinoille.

– Eivät ehtineet tai ne valmistuivat Nokian kannalta liian myöhään. Sitä emme voi koskaan tietää, olisiko joku muu käyttöjärjestelmänä ollut todellinen vaihtoehto – sellainen joka olisi kiinnostanut myös puhelimiin sisältyvien ohjelmistojen kehittäjiä.

“Dramaattisimpia romahduksia maailmassa”

Samanaikaisesti kun yhtiöllä oli vaikeuksia keskittyä kilpailukykyisten puhelimien kehittämiseen, Nokia oli ajautunut jatkuvien organisaatiouudistusten kierteeseen.

– Nokian ylimmän johdon usko “strategiseen joustavuuteen” rohkaisi sisäiseen kilpailuun. Sen lisäksi, että tuotekehityksestä puuttui johdonmukaisuus, uusiutumisvauhti hidastui.

Nokia oli pitkään ylivoimainen tekijä matkapuhelinmarkkinoilla, mutta teknologinen kilpailu oli kovaa, ja toimintaympäristö muuttui nopeasti.

Nokian matkapuhelinliiketoimintojen kohtalo on yksi kautta aikojen dramaattisimmista romahduksista, jota Suomen talouselämässä on todistettu.

– Ellei peräti koko maailmassa. Toisaalta historiantutkijan näkökulmasta ei lainkaan ihmetytä, miten nopeasti Nokia kaatui vaan ennemminkin se, kuinka pitkään se pystyi sinnittelemään ennen kaatumistaan. Sudenkuoppia matkalla kyllä riitti, Ojala toteaa.

Matkapuhelinten markkinajohtaja

Vuonna 1982 Nokia esitteli maailman ensimmäisen autopuhelimen analogiselle NMT-standardille.

1991 ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Nokian matkapuhelimella yhtiön Radiolinja-operaattorille rakentamassa verkossa.

Samoihin aikoihin Nokia teki strategisen päätöksen keskittyä televiestintälaitteisiin. Muut liiketoiminnot, kuten kaapeli-, kumi-, sähköntuotanto- ja televisiotoiminnot, myytiin.

Vuonna 1998 Nokia oli jo maailman johtava kännykänvalmistaja, ja yhtiö piti kiinni asemastaan yli kymmenen vuoden ajan.

Vuonna 2011 Nokia yhdisti voimansa Microsoftin kanssa älypuhelinmarkkinoilla.

2014 Nokia myi Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille.