Uutiset

"Eihän kukaan halua hoitolaitokseen"

Eläkeikäisten tasapainoharjoittelu on ennaltaehkäisyä

Hernepussi pään päälle ja menoksi! Erityisliikunnanohjaaja Kati Sarva ottaa rauhallisia sivuttaisaskelia aaltoilevan, sammalmetsän pinnanmuotoja simuloivan makuualustakasan päällä. Kyseessä on ”sisäsienestys”, yksi eläkeikäisten Taitoa ja tasapainoa -ryhmän harjoitusradan tehtävistä.

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry:n jäsenistä koostuva ryhmä kokoontuu Hämeenkaaressa nyt kuudetta kertaa. Tänä syksynä alkanut pilottikokeilu on osa Kössi-säätiön Pysytään pystyssä pidempään -projektia. Raha-automaattiyhdistyksen tukema projekti tähtää ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseen.

-Eläkeikäisten tasapainon harjoittamisessa on kyse ennaltaehkäisystä, kertoo Sarva.

-Ongelmien ennaltaehkäisy säästää rahaa. Loukkaantumisen myötä ikääntyvän ihmisen toimintakyky voi laskea niin radikaalisti, ettei hän pärjää yksin. Se maksaa, ja on tietysti ikävää myös ihmiselle itselleen. Eihän kukaan halua hoitolaitokseen, tai että avustajan tarvitsee seurata vessaankin mukaan.

Sarva tähdentää, ettei ikääntyvien ryhmäliikunnan tarkoituksena ole koskaan pelkkä fyysisen kunnon kohentaminen. Mielen hyvinvointi on yhtälailla tärkeää. Sarvan mukaan niin kutsuttuja sosiaalisia terveyskeskuskäyntejä voidaankin vähentää pitämällä ikäihmiset aktiivisina. Yksin kotona istuskellessa ehtii kuunnella kehonsa viestejä liiankin kanssa, ja olemattomia vaivoja putkahtelee esiin milloin mistäkin.

Harjoittelu sopii kaikille

Tasapainon harjoittajat kokoontuvat kerran viikossa reilun tunnin kestäviin harjoituksiin yleensä yli 40 hengen voimin. Sarva on laatinut osanottajille myös kotijumppaohjeet.

Tunnilla alkuverryttely ja loppuvenytykset tehdään yhdessä, muuten kierretään neljän hengen ryhmissä rataa, jonka varrella on tällä kertaa 13 erilaista harjoituspistettä. Jokaisessa viivytään kolme minuuttia, ja joukkoon mahtuu niin lankulla tasapainoilua kuin korkealle hyllylle kurotteluakin.

-Harjoitukset ovat arkipäivän elämästä. Niissä toistuvat samat liikkeet kuin normaaleissa toiminnoissa, vaikkapa selänpesussa, selittää Sarva.

Hän kertoo, että ohjelmassa kiinnitetään tasapainon ohella huomiota vartalon hallintaan, liikkuvuuteen ja lihasten vahvistukseen. Tärkeää on suorittaa harjoitukset rauhallisesti ja niin, että ne tuntuvat vaikeilta. Silloin tapahtuu kehitystä.

Harjoittelutavan etuna on se, että jokainen voi suorittaa liikkeet omassa tahdissa, oman kunnon mukaan.

-Normaalin ikääntymisen aiheuttamat vaivat, kuten huonot lonkat tai hallinnassa olevat sydänongelmat eivät haittaa, painottaa Sarva.

Hyvä esimerkki tasapainoharjoittelun sopivuudesta myös vaikeasta sairaudesta toipuvalle on paikalla ensimmäistä kertaa oleva Mauno Ojalehto. Hänelle tehtiin ohitusleikkaus viime vuoden joulukuussa.

-Hyvältähän tämä vaikuttaa. Paikat notkistuu ja kyllä tämä toipumiseenkin varmasti auttaa, kuvailee Ojalehto ensivaikutelmiaan.

Ensi keväänä pyritään aloittamaan toinen tasapainoryhmä, joka olisi avoin kaikille Hämeenlinnan eläkeläisille. Vaikeasti liikuntarajoitteisia ei kuitenkaan ainakaan ensivaiheessa voida ottaa mukaan, sillä pienryhmiin ja erikoisavustajiin eivät resurssit riitä.

Liikunta ehkäisee ongelmia

Tasapainoryhmällä on harjoittelun hyötyjä kartoittava seurantamittaus joulukuussa. Muualla Suomessa, missä vastaavaa toimintaa on ollut jo aiemmin, on seurannassa saatu hyviä tuloksia.

-Sitähän ei pysty sanomaan, kuinka moni olisi kaatunut ilman harjoittelua, sanoo Sarva.

-Mutta ihmiset ovat saaneet tasapainotesteissä parempia arvoja, ja ovat itse raportoineet liikkumisvarmuutensa lisääntyneen, hän toteaa tyytyväisenä.

Myös osanottajat ovat toiminnasta ilmeisen mielissään. Liikkeet suoritetaan huolellisesti, mutta hymyssä suin. Alusta asti mukana olleet Ilja Hirvonen, Anja Vuorinen, Mirjami Reittonen ja Marja Virta ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että harjoittelu ja sen ohessa uusien ystävien saaminen on hauskaa.

-Jumpallahan me olemme käyneet jo monta vuotta. Sitten kun tuli tieto tästä mahdollisuudesta, niin ilomielin lähdimme kaikki mukaan! huudahtaa Mirjami Reittonen.

Naisten aktiivisuus ei rajoitu tasapainoharjoitteluun. He käyvät vesijumpassa, sauvakävelyllä ja pyöräilemässä.

Kati Sarva uskookin, että nykyeläkeläiset ovat oman hyvinvointinsa suhteen hyvin valveutuneita. Kunnon säilyttämisen eteen ollaan valmiita tekemään töitä.

-Tärkeintä on monipuolinen liikunta. Tasapainoa vaativat lajit, kuten ratsastus ja hiihto, ovat erinomaisia tasapainon heikkenemisen ehkäisykeinoja, kannustaa Sarva.

Hän havainnollistaa tasapainon merkitystä vertauksella.

-Ruosteinen Lada menee toki ryttyyn jo pienestäkin törmäyksestä, mutta kyllä se vahva Volvokin moottoritien kaiteeseen silpoutuu. Esimerkiksi osteoporoosista kärsivä ikääntyvä ihminen ei voi enää tehdä ihmeitä luustonsa vahvistamiseksi, mutta harjoittamalla taitoja, joilla kaatumisia vältetään, voi hänen elämänsä olla täysin normaalia.