Kolumnit Uutiset

Eivät ne kauas mene

Verkatehtaalla on kehitetty näppärä konsti suurten naakkaparvien loitolla pitämiseksi. Rakennuksen katolle on asennettu kolme valonheitintä, jotka pimeässä vilkuttavat valkoista valoa. Naakat eivät kuulemma siedä näitä diskovaloja, vaan ovat suosiolla vaihtaneet maisemaa.

Ainakin toimitusjohtaja Jouko Astor on tyytyväinen laitteiden tehoon. Niiden avulla hän uskoo Verkatehtaan jatkossa säästyvän tuhansien naakkojen aiheuttamalta sotkulta, jonka siivoaminen maksoi viimeksi peräti 28 000 euroa. Valot puolestaan maksoivat vain muutamia tuhansia eli suunnilleen euron per naakka.

Jatkossa on kaksi mahdollisuutta. Jos Astor on oikeassa, naakat pysyvät poissa, mutta eivät ne suinkaan kauas mene. Ongelma siirtyy naapureille, kuten mielipidepalstalta onkin jo saatu lukea. Tämä voi johtaa siihen, että ennen pitkää vilkkuvaloja ilmestyy monille muillekin katoille, mikä ei välttämättä miellytä kaikkia keskustan asukkaita.

Toinen vaihtoehto on, että Astor on sittenkin väärässä. Naakat nimittäin ovat kaikkien varislintujen tapaan varsin älykkäitä. Ne oppivat ja muistavat monia asioita ja voivat myös opettaa niitä parven muille jäsenille. Tällä tavalla lajin kannalta hyödyllistä tietoa voi siirtyä jopa sukupolvelta toiselle.

Valot voivat siis tehota aikansa, ehkä kauankin, mutta ennemmin tai myöhemmin linnut saattavat oivaltaa ne vaarattomiksi, jolloin parvet palaavat takaisin.

Naakat ovat aina viihtyneet Verkatehtaan ympäristössä, ja vielä muutama vuosi sitten niitä pidettiin jopa tervetulleina. Hämeen Sanomien haastattelussa marraskuussa 2011 toimitusjohtaja ja lintuharrastaja Jouko Astor totesi naakkojen kuuluvan alueen kulttuurimaisemaan.

”Verkatehtaalle naakoista ei ole toistaiseksi ollut suurempaa kiusaa, eikä yhtiöllä ole suunnitelmia mahdollisten haittojen torjumiseksi. Lintulaji, johon liitetään paljon kulttuurillisia viittauksia, sopii hyvin laitoksen ympäristöön”, Astor sanoi tuolloin lehtihaastattelussa.

Harva taitaa muistaa, että naakka on myös Hämeenlinnan kaupungin nimikkolintu. Asiasta päätti kaupunginhallitus maaliskuussa 1997 ympäristölautakunnan esityksestä. Sitä ennen myös yleisö oli tehnyt omat ehdotuksensa, ja loppusuoralle naakan kanssa pääsi muun muassa sinitiainen.

Naakan kohdalla ongelma on, ettei laji nauti suuren yleisön jakamatonta suosiota – kuten eivät muutkaan varislinnut paria poikkeusta lukuun ottamatta. Niinpä nyt onkin jo esitetty vaatimuksia monituhatpäisten populaatioiden häätämiseksi keskustasta.

Naakka on kuitenkin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji, jonka ohjeellinen arvo on 101 euroa. Rauhoitusmääräyksiin on toki mahdollisuus saada poikkeuslupia, mutta kulttuuriympäristöön täysin sopeutuneen lajin poistaminen kaupunkikuvasta on paljon helpommin sanottu kuin tehty.

Parasta on sittenkin vain tottua niihin. Naakka ei kuitenkaan ole se siivottomin laji tässäkään kaupungissa.