Uutiset

EK esittää keinoja ulkomaisen työvoiman riiston estämiseksi: Kiskonnasta työelämässä säädettävä jopa vankeutta

Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata alipalkkauksen kriminalisointia eikä kanneoikeutta ay-liikkeelle.
EK:n johtaja Ilkka Oksala esitteli maanantaina järjestönsä ehdotukset työelämässä tapahtuvaan kiskontaan ja ihmiskauppaan puuttumiseksi.
EK:n johtaja Ilkka Oksala esitteli maanantaina järjestönsä ehdotukset työelämässä tapahtuvaan kiskontaan ja ihmiskauppaan puuttumiseksi.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa rikoslakiin uuden pykälän työelämässä tapahtuvan kiskonnan saattamisesta rangaistavaksi. Nykyisin rangaistavaa on kiskonnantapainen työsyrjintä, mikä on järjestön mukaan osoittautunut toimimattomaksi keinoksi kamppailussa väärinkäytöksiä vastaan.

Törkeästä kiskonnasta pitäisi EK:n mielestä seurata aina vankeutta.

– Se olisi myös viesti viranomaisille ja auttaisi ohjaamaan voimavaroja tällaisten rikosten tutkimiseen, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.

EK on huolissaan siitä, että väärinkäytökset leimaavat myös oikein toimivat yritykset. Lisäksi väärin toimivat yritykset tuovat epätervettä kilpailua markkinoille, kun ne pystyvät myymään tuotettaan aivan eri hinnalla kuin lain ja työehtosopimusten mukaan toimivat yritykset.

Toimenpiteet pitää EK:n mielestä kohdentaa oikein.

– Työ sinänsä ei ketään sorra. Se, joka sortoa tekee, niin ihmiset sortavat toinen toisiaan joskus. Siihen pitää voida puuttua, Oksala sanoi.

Pääministeri
Sanna Marin (sd.) ehdotti syyskuun lopulla ratkaisukeinoja esille tulleisiin ongelmiin, joita ovat ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö, ihmiskauppa, surkeat työolot ja palkaton työ.

– Alipalkkauksen kriminalisointi, järjestöjen ryhmäkanneoikeus sekä työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien laajentaminen ja resurssien vahvistaminen ovat työkaluja, joita on otettava käyttöön, Marin tviittasi.

EK ei kannata esityksiä alipalkkauksen kriminalisoinnista eikä ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeudesta.

– Me ajattelemme viranomaisten olevan sitä varten, että he puuttuvat tähän. Heille pitää antaa resursseja sitä varten.

– Emme myöskään näe, että monimutkaisten työehtosopimusten tulkintaristiriidat kriminalisoitaisiin ja ryhdyttäisiin käymään niistä oikeutta. Niissä on oma oikeusjärjestyksensä. Jos on maksanut liian vähän, sitten tuomitaan maksamaan korkojen kera maksamatta jääneet palkat, Oksala sanoi.

EK esittää poliisin ja muiden viranomaisten resurssien lisäämistä työelämässä tapahtuvan kiskonnan ja ihmiskaupan estämiseksi. Suurimpiin kaupunkeihin olisi perustettava ihmiskauppaan erikoistuneet yksiköt.

Väärinkäytöksissä kysymys on usein järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kohteeksi valikoituvat haavoittuvimmassa asemassa olevat.

– Todennäköisyys on suurimmillaan yrityksissä, joissa on kouluttamattomia EU:n ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia. Suomeen ei saa päästä syntymään rinnakkaistodellisuutta.

Työsuojelutarkastukset olisi suunnattava sinne, missä riskit ovat suurimmat ja mukana pitäisi olla tulkkausapua, jos yhteistä kieltä työntekijöiden kanssa ei ole.

– Riskit ovat suurimmillaan silloin, kun työntekijät eivät puhua suomea eivätkä englantia. Monet tulevat maista, jossa he pelkäävät viranomaisia. Siksi luottamus pitää ensin pystyä voittamaan, jotta ongelmia saadaan kaivettua esiin, Oksala sanoi.

EK parantaisi uhrin asemaa niin, että työperäisen hyväksikäytön uhri saisi oikeuden työntekoon ja työnhakuun ilman rajoituksia oleskelulupansa nojalla sekä mahdollisuuden jatkolupaan vuodeksi.

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic