Uutiset

EK haluaa ammattikorkeakoulujen hallituksiin jopa puolet elinkeinoelämän edustajia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää, että ammattikorkeakoulujen hallituksen jäsenistä puolet voisi olla elinkeinoelämän edustajia. Yrittäjien näkemys tulisi koulutuksessa näin paremmin esiin ja koulutus saataisiin vielä nykyistä paremmin todellisen työelämän tarpeita vastaavaksi.

– Lisäksi elinkeinoelämää edustavat hallituksen jäsenet toisivat liiketoimintaosaamista ammattikorkeakoulujen strategiseen johtamiseen, perustelee EK:n osaamisesta ja kasvusta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo.

Nykyisen ammattikorkeakoululain mukaan hallituksissa tulee olla elinkeinoelämän edustus, mutta useimmiten edustus jää lain edellyttämään minimiin eli yhteen jäseneen.

Heikinheimon mukaan myös alueelliset yrityselämän tarpeet pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon, kun ammattikorkeakoulun hallituksessa istuu alueen yrittäjiä. Toisilla alueilla voi olla erityisen paljon pienyrityksiä ja toisilla alueilla vaikka metalliteollisuus- tai elintarviketeollisuus on vahva ala.

– Korostamme kuitenkin, että koulutuksen valtakunnallinen koordinointi on tärkeää.

Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Pääosa ammattikorkeakoulusta valmistuneista siirtyykin heti työelämään tai alkaa itse yrittäjiksi.

– Yrityksistä eri puolilta maata on kerrottu, että jos koulutus on tarpeeksi kohdennettua yrityksen tarpeisiin, opiskelijoille on kova kysyntä, kertoo Heikinheimo.

Mutta huolestuneita yhteydenottojakin yrittäjiltä on tullut.

 – Yrityksistä on kerrottu, että he eivät pysty rekrytoimaan uusia työntekijöitä, koska hakijoiden osaaminen ei ole vastannut yrityksen tarpeita.

EK:n jäsenyrityksilleen tekemässä kyselyssä viime vuonna teollisuusyritykset ilmoittivat, että 40 prosenttia rekrytointiongelmista perustui hakijoiden vaillinaiseen osaamiseen. LM-HäSa