Uutiset

EK haluaa lääninhallitukset takaisin

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa takaisin vain viisi vuotta sitten lakkautetut lääninhallitukset.Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten toiminta on EK:n mukaan osoittautunut liian epämääräiseksi ja etäiseksi, joten valtion aluehallintoa on ensi hallituskaudella tiivistettävä.

Vanhaan ei pidä palata, vaan myös toimintatavat on uudistettava. Maaherrojen johtamat lääninhallitukset lakkautettiin Suomessa 2010. Tilalle tuli 15 ELY-keskusta ja kuusi aluehallintovirastoa, Avia.

– Uudistus on mainettaan parempi. Se jäi keskoseksi eikä ole ottanut paikkaansa, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

Avit ja ELY-keskukset pitää koota lääninhallinnoksi, jolloin hallinnon tasot ja määrät vähenevät. Pirstoutuneen hallinnon sijaan Suomeen tarvitaan Häkämiehen mukaan yhden luukun palvelu sekä kansalaisille että yrityksille. Tämä palvelu olisi pääsääntöisesti sähköinen.

EK uskoo, että yksi aluehallinto sujuvoittaisi lupaprosesseja ja lopettaisi viranomaisten toisistaan tekemät valitukset ja päällekkäiset kyselyt. Sekava johtaminen poistuisi, kun lääninjohtajalle tulisi selkeä toimivalta.

EK ei tee karttaharjoituksia, eikä nimeä läänien pääkaupunkeja. Suomessa kuitenkin riittäisi kahdeksan aluetta. Maakuntahallinnon suuntaan ollaan menossa myös uuden hallituksen tehtäväksi jääneessä sote-uudistuksessa.

Elinkeinoelämä vähentäisi rajusti myös maakuntaliittojen määrää. Nykyisistä 18 liitosta jäisi jäljelle vain kahdeksan, eli sama määrä kuin läänejä. Maakuntaliittojen päätehtävät ovat alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus. Ne ovat keskeisiä maakuntien edunvalvojia. Jokaisen kunnan pitää olla maakuntaliiton jäsen.

– Yksi lääninjohtaja ja yksi maakuntajohtaja keskustelisivat parhaiten keskenään maakunnan kehittämisestä, Häkämies arvioi.

Läänit olisivat yhden ministeriön ohjauksessa. Vaihtoehtoina olisivat joko valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö tai työ- ja elinkeinoministeriö.

Valtion aluehallinnossa työskentelee noin 4 000 ihmistä ja maakuntahallinnossa 700 ihmistä. EK:n mukaan tehostaminen vähentäisi noin 20 prosenttia eli noin tuhat hallinnon työpaikkaa. Säästövaikutus henkilöstö- ja kiinteistömenoista olisi 40-50 miljoonaa euroa.

Häkämiehen mukaan suuri osa vähennyksistä voitaneen tehdä luonnollisen poistuman kautta.

– Pelkät uudet rajat ja henkilömäärien muutokset eivät riitä, vaan hallintoasiat alueilla on tehtävä uudella tavoin.

Digitalisaatio tuo suuren hyödyn palvelujen kehittämisessä, sääntelyn purkaminen vähentäisi hallinnon tarvetta. EK:n arvion mukaan noin 3,6 miljardin investoinnit odottavat käsittelyä erilaisissa lupaprosesseissa. Suurimmilta hankkeilta vie 5–6 vuotta aikaa saada tarvittavat luvat.

Valtionhallinnon tiivistämistä on pohjustettu jo kuluvalla hallituskaudella, koska hallintokuluja on vähennettävä. Keskus- ja aluehallinnon virastojen yhdistämistä selvitti helmikuussa valmistunut VIRSU-hanke, jossa esitettiin valtion aluehallinnon kokoamista yhteen.

 

Asiasanat

Päivän lehti

9.4.2020