Uutiset

EK pelkää normilistojen jäävän sanahelinäksi

Puolueet laulavat kilvan purkavansa ensi vaalikaudella turhia normeja. Gallup-suosikki keskusta haastoi kesällä muut normitalkoisiin ja julkaisi alkajaisiksi 101 kohdan listan.

Listalla vaadittiin muun muassa, että hevosen lannan käyttö energiantuotannossa on sallittava. Puolueet kannustavat suomalaisia ilmiantamaan ”turhia normeja”.

– Pidän listoja hyvänä herätteenä, mutta en hyvänä ratkaisuna. Nythän puhumme asioista, jotka eivät välttämättä ole tarpeetonta byrokratiaa. Ihmiset ilmiantavat asioita, joista he eivät pidä, epäilee Jyrki Hollmén, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n PK-johtaja.

– Listat menevät perinteisen politiikan puolelle, ja puolueet haluavat miellyttää niillä omia äänestäjiään, Hollmén jatkaa.

Sirpalemaisen haja-ammunnan asemesta Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii seuraavalta hallitukselta rakenteellista sääntelyn purkamista ja sen pääministeriltä lujaa poliittista johtajuutta.

Helsingin Etelärannassa laadittiin joulukuussa yrittäjyyslinjaukset, joiden pohjalta EK valmistelee tavoitteensa vuosien 2015–2019 hallitusohjelmaan. Hollmén esittelee paperia, jonka ensimmäisenä – ja Hollménin mukaan tärkeimpänä – kohtana on ”sääntely ja julkinen sektori”.

– Sääntelyn purkaminen ja järkevöittäminen pitää keskittää pääministerin kanslian alaisuuteen. Pääministerin pitää johtaa hallitustaan ja valvoa, että ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmassa sovitut määrälliset tavoitteet sääntelyn purkamisesta, Hollmén painottaa.

Hollménin mielestä on kestämätöntä ajatella, että pääministerille riittää Eurooppa-politiikan johtaminen ja hallituksen työskentelyn kevyt koordinointi.

– Jos pääministeri on maan ylin johtaja, mitä hänen pitäisi olla, häntä voi kutsua yrityskielellä Suomen toimitusjohtajaksi. Hänen alaisuudessaan työskentelee ministerirevohka eli yrityksen toimialajohtajat, mutta eihän yrityksessäkään ympäristöjohtaja vastaa yksin osa-alueestaan, vaan kyllä toimitusjohtajan pitää siitä vastata, Hollmén huomauttaa.

EK ei odota, että pääministeri alkaa omakätisesti esikuntansa kanssa purkaa sääntelyä.

– Vastuu säädöksien purkamisesta kuuluu suomalaisessa hajautetun valtioneuvoston mallissa ministeriöille, mutta valtioneuvoston kansliaan pitää perustaa toimielin, jolle ministeriöt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta.

Hollménin mielestä Suomessa parjataan kohtuuttomasti Euroopan unionia, kun halutaan etsiä syyllinen yrittäjiä lannistavalle byrokratialle. Syyllinen on kutkuttavan helppoa löytää kaukaa.

– Oikeasti vika on siinä, että emme osaa purkaa kansallisia normejamme, kun saatamme voimaan EU-säädöksiä. Jokaisen ministeriön pitää sitoutua ’1 sisään ja 2 ulos’-periaatteeseen. Kun säädämme yhden uuden normin, puramme samalla kaksi vanhaa ja tarpeetonta. Lainsäädännön on oltava laadultaan niin hyvää, Hollmén toteaa.

Juristina ja lainsäädännön valmistelutyöryhmissä vuosien ajan istuneena hän on tuskastunut suomalaiseen kulttuuriin, jossa vaikutusarviot kirjoitetaan hutiloiden.

– Ensin viilataan pykälät viimeisen päälle valmiiksi, ja pahimmillaan virkamies saa tehtäväkseen kirjoittaa vaikutusarvion viimeisenä iltana ennen lainkohtien julkistamista. Haukumme mielellämme ruotsalaisia diskuteeraamisesta, mutta he laativat ensin 600-sivuisen komiteamietinnön ja säätävät sitten hyvän lain, Hollmén kertoo havainnoistaan.

PK-johtaja kertoo keskisuuresta suomalaisesta yrityksestä, jolla oli seitsemän vuotta sitten 105 vuotuista ilmoitus- ja raportointivelvoitetta.

– Nyt niitä on lähes 190, Hollmén parahtaa.

– Viimeisen 15 vuoden aikana suomalainen säädösmylly on suoltanut vuosittain ulos pienimmillään 1 100 lakia tai asetusta.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo vuoden 2014 Yrityskatsauksessaan, että syksyllä 2013 hallitus antoi eduskunnalle 38 esitystä, joilla oli vaikutusta yritysten toimintaan.

Näistä 19 lisäsi ministeriön mukaan yritysten hallinnollista taakkaa. Sitä keventävä vaikutus oli vain viidellä hallituksen esityksellä. (LM-HäSa)

Asiasanat