Uutiset

Ekologinen jalanjälki voi olla hyvinkin pieni

Riihimäkeläiset Anni Paunila ja Olli Soini eivät ajattele neljän lapsen perheen kanssa hiilijalanjälkeä. He sanovat elävänsä maalaisjärjellä turhaa kulutusta välttäen.

Riihimäkeläisittäin perheen kulutustaso jää varmasti alimman neljänneksen alarajoille. Riihimäkeläiset taas tuottavat tuoreen KuntaJälki 2020-mallin mukaan 17 prosenttia pienemmän jalanjäljen kuin kantahämäläiset keskimäärin.

Siitä huolimatta riihimäkeläisten jalanjälki on iso. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat samalla tavoin, yhden maapallon sijaan tarvittaisiin kolme.

Anni Paunilan, Olli Soinin ja lasten Onervan, Oivan, Aarnin ja Airin päivittäinen elämä sisältää ravintoa, asumista, liikkumista, tavaroita ja palveluksia ja pian vanhan talon korjausrakentamistakin. Suurimman hiilijalanjäljen jättää ravinto ja seuraavaksi suurimman tavaroiden ja palveluiden hankkiminen.

Petsamossa puolen hehtaarin tontilla 1920-luvun lähes alkuperäiskunnossa olevassa talossa asuva perhe ei ole eikä halua lähteä mukaan kulutuksen hullunmyllyyn.

Elämän opettama elämäntapa

Olli Soini kiersi reppu selässä kymmenen vuotta maailmaa ennen kuin opiskeli ohjaajaksi. Kymmenen vuoden aikana hän vietti aikaa Espanjan vuoristossa omavaraistilalla, jolla pellot hoidettiin muuleilla, ruoka valmistettiin tulella ja pari lamppua valaistiin aurinkopaneelilla.

-Emme tarvitse kaikkea tätä tavaraa ja aina uutta. Meidät höynäytetään ekologisuuteen, joka ostetaan ekokaupoista tai hyvin hinnoitelluilta kirpputoreilta, Olli Soini toteaa.

Elintarviketeollisuudelle sanotaan EI

Soinin ja Paunilan perhe käyttää ison tonttinsa maan hyvin hyödykseen. Marjat, 40 omenapuun omenat, kasvimaan anti ja pian kasvihuoneen tuotanto säilötään talveksi. Pakattua lihaa ei osteta, vaan ostetaan Lapista talveksi poro ja sukulaisilta Ylämaankarjan lihaa.

Ekokumppanien vetämässä hiilijalanjäljen laskentahankkeessa todetaan ravintojalanjälkeen sisältyvän kasvisten, lihan ja kalan tuotantoon tarvitut viljelymaat, laitumet ja vesialueet, mutta erityisesti elintarvikkeiden tuotannossa syntyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittu energiamaa.

Vaihtokaupoin saadaan ruokaa ja tavaroita, joita tarvitaan. Remonttia varten on kierretty purkutaloilta hakemassa valmiiksi vanhaa tavaraa ja pihakuusi sahautettiin lattialankuiksi. Lastulevyä tai rautakaupan tarjontaa kartetaan tiukasti.

Talon keskuslämmityskattila lämpiää puilla. Vettä kulutetaan vain pesulla ja pyykinpesuun eikä sähkölaskukaan kipua korkeaksi.

Riihimäkeläisten asumisen jalanjäljestä oli 55 prosenttia lämmön- ja sähköntuotannon päästöt sitovaa energiamaata ja 30 prosenttia poltetun puun tuottamiseen tarvittua metsää. Kaukolämpö aiheuttaa Riihimäellä hyvin pienen jalanjäljen, koska lämpöenergia saadaan jätteitä polttamalla.

Vanha auto on jo halpa

-Liikkumiseen käytetään vuoden 1983 seitsemälle hengelle rekisteröityä farmarivolvoa, jonka hankinta ja korjauskulut ovat tähän mennessä 2000 euroa. Kauppamatkat retkeillään pyörillä tai kävellen, kertoo Anni Paunila.

Vaatteisiinkaan perhe ei tuhlaa. Kolmella vanhimmalla lapsella on käytetty kestovaippoja, mutta puolivuotias Onerva on päässyt nyt kertakäyttöisten ekovaippojen makuun.

-Muuton aikana oli niin kiire viime syksynä, että lankesimme kertakäyttöisiin. Se on hyvä esimerkki kulutustottumusten syntymisestä, sillä nyt kestovaippoihin siirtyminen tuntuu hankalalta. Kyllä niihin vielä palataan, sanoo Anni Paunila.

Vaipat sopivat muutenkin Olli Soinin mielestä esimerkiksi vääristymiseen johtavista elämäntavoista. Kun lapset tottuvat housuvaippoihin, he eivät opi potallekaan, koskei vaippa ole koskaan märkä. Kestovaippa jalkojen välissä pistää lapset haluamaan potalle nuorena.

-Me elämme hyvää elämää. Rahaa käytetään hyvin vähän, kun sitä saadaan. Me elämme aika kiireetöntä elämää kotona ja selviämme pienillä menoilla, Olli Soini vakuuttaa niillekin, jotka ovat ihmetelleet kuinka perhe voi elää talven yli ilman suihkua tai 18 asteen sisälämmöllä.(HäSa)