Uutiset

Ekologinen oppiminen istuu ihmisluontoon

Suomessa keskustellaan opintoaikojen rajaamisesta ja opintotuesta eli opintososiaalisista kysymyksistä, mutta silloin ollaan Evon yliopettajan Väinö Turpeisen mukaan sivussa itse asiasta.

-Päähuomion koulutuspolitiikassa pitäisi olla koulutuksen, oppilaitosten ja opetuksen kehittämisessä.

Hänen perjantaina tarkastettava väitöskirjansa on puheenvuoro ”hyvästä elämästä” oppimisessa. Hän puhuu ekologisesta oppimisesta, ja kritisoi oppilaitosten teollisuudelta lainattua laatuajattelua.

Ammatilliseen koulutukseen hän suosittelee osaamisen näyttöihin perustuvien näyttötutkintojen ja vaihtoehtoisten suoritustapojen kehittämistä. Oppia kun voidaan hankkia ja oppimisen tasoa arvioida monella tavalla.

-Suomessa ollaan kiinni muodollisessa oppilaitoksissa tapahtuvassa oppimisessa. Näyttötutkintoja ollaan kehittämässä, mutta esimerkiksi saksalainen ammatillinen koulutus perustuu nykyäänkin pitkälti työssä oppimiseen.

Ihminen laji muiden joukossa

Turpeinen kertoo, että myös Suomeen tekee tuloaan ihmisen ekologian käsite. Ekologisin käsittein puhuminen on yleensäkin lisääntymässä.

Monissa Yhdysvaltain yliopistoissa ja samoin Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Britanniassa human ecology jo on monimuotoisena oppiaineena.

-Olemme tottuneet ajattelemaan, että ekologia on luontoa ja ihmistieteet ovat ihmistieteitä. Niiden rinnastukset ovat yhä harvinaisia.

Joittenkin mielestä ihmistä ei voi rinnastaa muihin eläimiin, mutta Turpeisen ajattelussa ihminen on laji muiden joukossa.

-Eläinyhteisöissä on ”perimätieto” siitä, miten eletään ympäristön ehdoilla. Ihmisellä on sama tieto sekoittuneena moniin muihin tietorakenteisiin. Ihminen on kehittynein laji, mutta tietyt biologiset perustoiminnot ovat samanlaiset kuin eläimillä.

Kestävä kehitys hyvää elämää

Turpeisen tutkimuksen lähtöpiste oli 1980-luvun loppu, jolloin kestävä kehitys tuli julkiseen keskusteluun. OECD teki selvityksen sen toteutumisesta Suomessa, mihin sisältyi myös kestävän kehityksen toteutuminen opetuksessa.

Selvitys painottui teknisten kysymysten pohdintaan, luonnonvarojen säästämiseen oppilaitoksissa, yhtenä esimerkkinä kopiopaperin kulutuksen mittaaminen.

-Ei pohdittu yksilön hyvinvointia ja henkilökohtaista kehitystä eikä ihmisten vuorovaikutusta hyvällä tavalla.

Päivän lehti

24.11.2020

Fingerpori

comic