Uutiset

Ekonomisti Vesa Vihriälä: Euro ei tempuilla pysty haastamaan dollarin asemaa

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker haluaisi, että eurosta tulisi dollarin kaltainen maailmanvaluutta. Toistaiseksi euro painii aivan eri sarjassa.
Euroa tutkinut Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä uskoo euron aseman vahvistuvan mutta se vaatii koko Emu-järjestelmän uskottavuutta paranemista.

Eurosta dollarin veroinen maailmanvaluutta, haluaa viimeisiään vetelevän EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Ensi keväänä on eurovaalit, ja silloin vaihtuvat komissaarit. Euroon vaaleilla ei tosin pitäisi olla juuri mitään vaikutusta.

Ei aivan helppo haaste, pelkästään dollarin historiallisen aseman vuoksi.

– Kun yksi valuutta saa tällaisen aseman, sitä on vaikea horjuttaa. sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Dollarin asema näkyy euromaiden omassa käyttäytymisessäkin. Niiden keskuspankeissa oleva valuuttavaranto on pääasiassa dollareissa. Se kuvastaa luottamusta dollarin asemaan maailmanvaluuttana.

Entä tilanne kansainvälisen kaupan hinnoittelussa? Tärkein hinnoitteluvaluutta on dollari. Siitä seuraa, että dollari on myös tärkein laskutusvaluutta.

– Vaikka Yhdysvaltain talouden suhteellinen koko maailmantaloudessa on pienentynyt, se ei ole juurikaan näkynyt dollarin asemassa. Se on edelleen hyvä sijoituskohde ja hinnoittelun mittari. Mikään pikku ryppy Yhdysvaltain taloudessa ei dollarin asemaa horjuta, sanoo Vihriälä.

Vain osa EU-maista luottaa euroon

Euro on Vihriälälle tuttu asia. Hän on tutkinut ja kirjoittanut Euroopan rahaliiton EMU:n ongelmista ja sen tulevaisuudesta. Vihriälä oli myös EU:n talouskomissaarina toimineen Olli Rehnin talouspoliittinen neuvonantaja vuosina 2010–2012.

Euroa käyttää kansallisena valuuttanaan 19 EU-maata. Muut yhdeksän eivät ole joko halunneet liittyä euromaiksi, tai niitä ei ole otettu eurokerhoon. Euro on silti yksi kolmesta keskeisestä mittarista, jolla markkinat EU:n taloudellista menestystä mittaavat. Toinen mittari on korkotaso ja kolmas inflaatio.

Jos katsotaan euroa sen liki 20-vuotisen historian valossa, sen asema on toki vahvistunut. Euro on toiseksi tärkein maailman keskuspankkien varantovaluutta. Toisaalta euromaiden kriisit ovat luoneet varsinkin viimeisten kymmenen vuoden aikana epäluottamusta euroa kohtaan.

– Jos halutaan euron vahvistamista, on kyettävä luomaan uskottavuus eurojärjestelmän pysyvyydelle. Toiseksi on huolehdittava, ettei euroalue ainakaan pienene nykyisestä vaan on pikemminkin kasvamaan päin, sanoo Vihriälä.

Peruskysymys Vihriälän mielestä on kuitenkin se, että EU-maiden kansantalouksien tilanne heijastuu euron asemaan.

– On keskityttävä niihin tekijöihin, jotka tekevät EU-talouksista vahvoja. Euron vahvistaminen joillakin tempuilla ei siinä auta, sanoo Vihriälä.

Sellaisiakin ekonomisteja on, jotka ovat sitä mieltä, että euro ennen pitkää sortuu. Perusteena on se, että euro on valuutta vailla valtiota.

– Minä uskon, että euron asema voi vahvistua, jos rahaliiton instituutiot rakennetaan paremmiksi kuin nyt, sanoo Vihriälä.

Venäjä ja Kiina yrittäneet horjuttaa dollarin asemaa

Dollarin asemaa ovat muutkin halunneet horjuttaa. Vuonna 2009 Kiina ja Venäjä ehdottivat kokonaan uutta maailmanvaluuttaa, jota käytettäisiin keskuspankkien varantovaluuttana. Tavoitteena oli luoda pitkällä aikavälillä vakaa, mihinkään valtioon kytkeytymätön valuutta.

Dollarin kurssihan heiluu Yhdysvaltain talouden, erityisesti sen ulkomaankaupan yli- tai alijäämän seurauksena. Se vaikuttaa keskuspankkien dollarimääräisten valuuttasaamisten arvoon, jotka ovat niiden taseiden keskeinen varallisuuserä.

Esitys ei ole edennyt.

Ruplaa eivät keskuspankit juuri käytä varantovaluuttana. Kiinan renminbin asemakin on kaukana siitä, mikä Kiinan talouden suhteellinen koko maailmankaupassa on.

Dollari pankkien

Dollarin vahvaa asemaa maailmanvaluuttana pönkittää sen asema pankkien varantovaluuttana. Pankit pitävät taseissaan valuuttasaatavia, ja ne ovat yleensä dollarimääräisiä.

IMF:n tilaston mukaan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaikkien maiden keskuspankkien valuuttavarannoista dollareissa oli 62,48 prosenttia.

Toiseksi vahvin keskuspankkien varantovaluutta on euro. Valuuttavarannoista oli euroissa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 20,39 prosenttia.

Seuraavaksi vahvimmat varantovaluutat olivat jeni (4,81 %), Englannin punta (4,68 %), Kanadan dollari (1,86%) ja Australian dollari (1,70%). Kiinan renminbin asema on vahvistunut Kiinan talouden kasvun myötä. Sen osuus keskuspankkien varantovaluuttana oli 1,39 %.