Uutiset

Ekonomistit säästäisivät etuuksista

Äitiysavustus, sairauspäiväraha ja muut etuudet. Niihin kääntyy talousasiantuntijoiden katse, kun tulevan vaalikauden säästökohteita punnitaan. Puolueilta leikkauslistoja ei ole vielä herunut.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo, että julkisista menoista on vaikea säästää kajoamatta tulonsiirtoihin.

Vihriälästä eläkkeiden ja sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädyttämistä pitäisi pohtia.

Hänestä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville pitäisi kuitenkin kompensoida se, että etuudet eivät nouse.

Nämä lievennykset huomioiden Vihriälä arvioi, että valtion menoista saataisiin vaalikauden loppuun mennessä säästettyä vuositasolla 1–1,5 miljardia euroa. Vihriälän mukaan julkisen sektorin työaikojen pidentäminen ilman palkankorotuksia voisi tuoda valtion kassaan enimmillään 500–800 miljoonaa euroa.

Leikkauslistalle hän panisi myös asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeuden.

Myös Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm tarttuisi etuuksiin, mutta Vihriälää lempeämmin. Holm ei jäädyttäisi etuuksien indeksikorotuksia kokonaan. Hän sitoisi korotukset palkkojen nousuun elinkustannusten sijaan.

Holmin mukaan sosiaalietuuksien oikea korotustarve on noin prosentin luokkaa. Säästöä siis syntyisi, jos korotukset sidottaisiin maltillisiin, esimerkiksi 0,4 prosentin palkankorotuksiin.

Holmin mielestä ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusteita voitaisiin tarkistaa, valtion tukemissa vuokra-asunnoissa tulorajat pitäisi määräajoin tarkistaa ja yritystukia voisi leikata.

Neljästä suurimmasta puolueesta kokoomus ja keskusta ovat antaneet arvionsa siitä, kuinka paljon valtiontaloutta pitää tulevalla vaalikaudella sopeuttaa. Kokoomus arvio on kolme miljardia, keskustan kaksi miljardia euroa. Ekonomistit patistavat puolueita julkistamaan leikkauslistansa ennen vaaleja.

– Jos esittää miljardiluokan leikkauksia, äänestäjän kuluttajansuojan kannalta olisi tärkeää kertoa, mistä ne aiotaan tehdä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.

Ilmakunnas arvioi, että jos talous kasvaa liki kahden prosentin vauhtia ja tuleva hallitus noudattaa tiukkaa menokuria, valtiontalous saadaan riittävään tasapainoon vaalikauden loppuun mennessä ilman menojen leikkauksiakin.

– Jos esitetään isoja veronkevennyksiä, se tietysti lisää leikkauspainetta.

Etuuksien jäädyttämistä hän ei pidä perusteltuna, sillä inflaation ollessa matala ne nousevat muutenkin vähän.

Vihriälä ja Holm eivät usko, että sopeutustoimia voidaan ensi vaalikaudella välttää. Kumpikin muistuttaa, että säästöjen ohella tarvitaan myös talouskasvun edellytyksiä vahvistavia rakenteellisia toimia.

Sama viesti on myös Suomen Pankin ekonomistilla Petri Mäki-Fräntilla. Hän muistutti torstaina blogikirjoituksessaan, ettei valtion ja kuntien tulojen ja menojen välille repeytynyt kuilu osoita supistumisen merkkejä.

– Mitä kauemmin julkisen talouden sopeutustoimia lykätään, sitä suuremmaksi sopeutustarve uhkaa kasvaa. (LM–HäSa)

Asiasanat