Kolumnit Uutiset

Eläkeläinen, miksi asut vielä Suomessa?

Olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua eläköityvien huippujohtajien lähdöstä veropakolaisiksi Portugaliin.

Omalla kohdallani eläke ei onneksi tai valitettavasti ole vielä ajankohtainen asia. Edessä on vielä 25-30 vuotta työelämää.

Mutta kun aika koittaa, aion seurata yritysjohtajien esimerkkiä ja karistaa Suomen loskat jaloistani – ainakin joksikin aikaa ellen pysyvästikin.

En ole kuitenkaan lähdössä verojen takia vaan elintaso- ja ilmastopakolaiseksi.

Joka vuosi saapuva työeläkeote nimittäin muistuttaa kipeästi siitä, mitä eläkkeelle siirtyminen tekee keskituloisenkin ihmisen elintasolle. Ja Suomen talvi nyt vain on täysin sietämätön luonnonilmiö.

Eläkevuosina toteutuu unelma pysyvästä tulonlähteestä yhdistettynä riittävään vapaa-aikaan. On viimeinkin aikaa elää itselle ja toteuttaa haaveitaan.

Siksi olen jo pitkään ihmetellyt heitä, jotka jämähtävät elämään vanhaa elämäänsä, mutta aiempaa pienemmillä tuloilla.

Jo Tallinnassa tavallinen suomalainen eläkeläinen muuttuu keskituloiseksi kansalaiseksi ja Kreikan tai Thaimaan leveysasteilla jo lähes rikkaaksi.

Kun EU on tehnyt unionin sisällä muuttamisen sekä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan saamisen toisessa maassa äärimmäisen helpoksi, taitavat lähtemisen suurimmat esteet olla omissa asenteissa.

Eläkeläisiä on virrannut Suomesta jo pitkään mm. Espanjan aurinkorannikolle, mutta ilmiö on nyt kasvamassa marginaalisesta arkiseksi.

Julkisessa keskustelussa lähtijöitä on kutsuttu itsekkäiksi. Entäs sitten? Siinä, että itse ansaitulla eläke-eurolla haluaa enemmän ostovoimaa ja mukavuutta elämään, ei ole mitään hävettävää.

Portugaliin muuttamassa oleva Kaarlo Purhonen on tämän lehden B-osassa aivan oikeassa sanoessaan, että kun on työnsä tehnyt ja eläkkeensä maksanut, niin valinta lähteä on ihan jokaisen oma asia.

Muuttaminen ei nykyisin edes vie kauas läheisistä, sillä halpalennot ja internet ovat tuoneet maailman ääret lähelle tavalla, jota edes 25 vuotta sitten emme olisi osanneet kuvitella.

Seuraavan 25 vuoden kuluttua eläköityy sukupolvi, joka on paremmassa kunnossa kuin yksikään aikaisempi ja joka on todennäköisesti jossain kohtaa elämäänsä jo viettänytkin pitkiä aikoja ulkomailla. Kynnys lähteä on todella matalalla.

Enää vain pitäisi päättää minne.

Päivän lehti

7.4.2020