Uutiset

Eläkepolitiikassa tarvitaan muutosta

Nimimerkki Pitkämuistinen viittaa kirjoituksessaan eläkkeen määräytymisperusteiden huonontumisen jatkumiseen päättyvällä vaalikaudella. Itse asiassa ei tarvitse olla kovinkaan pitkämuistinen muistaakseen eläkkeiden määräytymisperusteista käydyt keskustelut 2004 sekä tuorein viime kesän keskustelu eduskunnassa lakiehdotuksen pohjalta.

Kirjoituksessaan Pitkämuistinen vertailee kahden erilaisen indeksin merkitystä eläkkeensaajan eläkeansioihin.

Puoliväli-indeksillähän tarkoitetaan eläkettä, jossa palkkakehityksen osuus on 50 % ja hintakehityksen osuus samoin 50 %. Taitetulla eläkeindeksillä tarkoitetaan eläkettä, jossa palkkakehityksen osuus on 20 % ja hintakehityksen osuus 80 %. Vuodesta 2005 lähtien on sovellettu eläkkeisiin taitettua indeksiä.

Eläkkeiden kasvu tulisi liittää tiiviimmin palkkojen kehittymiseen, jotta eläkeläisten ja palkansaajien tuloerot eivät jatkaisi kasvuaan. On muistettava, että eläkkeensaajien eläke on ansaittua ja sitä maksetaan heidän jo tehdystä elämäntyöstään.

Ei ole reilua, että eläkkeensaajien ostovoima heikkenee ja heidän tulotasonsa kehittyy palkansaajia huonommin.

Oikeudenmukaisemman eläkkeen määräytymisperusteen toteutumiseen tarvitsemme muutosta eläkepoliittisissa tavoitteissa siihen suuntaan, että palkkaindeksin painoarvoa lisättäisiin eläkkeen määräytymisperusteissa. Kristillisdemokraatit tulevat jatkamaan työtään tämän epäkohdan poistamiseksi.

Edelleen haluan muistuttaa, että eläkeläiset ovat monin tavoin yhteiskuntamme voimavara. Heidän osaamisensa, kokemuksensa ja tietotaitonsa ovat arvokasta jaettavaa nuoremmille sukupolville. Konsultatiivinen tuki työelämän senioreina tulisi paremmin ymmärtää, eläkeikäisten osallistuminen moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin on merkittävää ja eläkeläisille tulisi tarjota enemmän heille soveltuvaa virkistys- ja harrastustoimintaa.

On erityisen hienoa, että uuden nuorisolain mukaan nuoria pitää kuulla heitä koskevien asioiden valmistelussa. Yhtä lailla kunnissa ja valtakunnan tasollakin pitäisi olla eläkeläisvaltuustoja tai -neuvostoja, jotta he paremmin voisivat osallistua eläkeläisiä koskevaan päätöksentekoon.

Timo Sinivuori

kansanedustajaehdokas (kd.)

Riihimäki